HCM:n mielenkiintoa lisäsi Hämeenlinnan matkailuseminaarissa kuultu puheenvuoro Helsingin matkailun keihäänkärki-tapahtumista, joihin HCR oli nostettu mukaan mm. Flow-festivaalin kanssa.
Reitti oli Helsingissä oikein kaunis. Normaalisti saman reitin juokseminen kahteen kertaa (17 km kierros) saa miinusta, mutta nyt se ei tuntunut niin pahalta. Ilma oli hieno ja näin keväällä, kun luonto on heräämässä kukoistukseensa, oli upeaa juosta Lehtisaaressa lintujen laulua kuunnellen. Ennätyksen metsästykseen HCR:n reitti ei ole ehkä kaikkein optimaalisin.
Tein jälki-ilmoittautumisen noin 1,5 tuntia ennen lähtöä ja kaikki sujui hyvin. Tosin jälki-ilmoittautuneena paitaa en saanut. Kisahallilla ja Telia Areenalla oli mukava pöhinä, kun puolimaratonilta (HCR) juoksijat saapuivat maaliin. Juomapisteitä reitillä oli riittävästi ja vapaaehtoiset olivat oikein iloisia. Myös maaliin tulon jälkeen palvelut olivat hyviä.
Negatiiviselle puolelle menee reittijärjestelyt. On lähes juoksijoiden pilkkaa, että Suomen ykkösmaratonilla autot ajaa toista kaistaa ja toisella kaistalla on autoja parkissa. Vaikka juoksijoita ei ollut kuin pari tuhatta, niin ahdasta välillä oli.
Lähdön jälkeen Mannerheimintiellä oman kaupungin HKL:n bussi tuli väkisin juoksijoiden sekaan Töölöntullilta. OK, toinen kaista vain oli varattu juoksijoille, mutta ei millään väki noin alkuvaiheessa juokse ahtaasti. Myös bändit puuttui Helsingistä kokonaan, mikä tuntui kieltämättä oudolle.
Omia maratoneja kartoittaessa ensimmäisenä kalenterina käytän IAAF:n Label Road Races -kalenteria. Se on takuu sille, että hommat pelaa maratonilla kunnolla. Tälle listalle pääseminen olisi turismin kasvattamisen kannalta oleellista, mutta se vaatii kyllä katujen "sulkemista ja siivoamista" ja sitä ei Pohjoismaissa tehdä (vain Kööpenhaminen puolimaraton on listoilla). Nyt SUL:lla voisi olla paikka yrittää parempaa, kun pormestarina on neljän maratonin Jan Vapaavuori...
Turistina en myöskään tykkäisi klo 15.00 alkamisajasta, koska päivä olisi maratonin jälkeen pulkassa. Näin kotimaassa juostuna se oli ihan ok ja toki suurin osa juoksijoista on suomalaisia. Tosin ilahduttavan paljon juoksijoiden joukossa oli matkailevia maratoonareita ja kaikkiaan 63 kansallisuutta mainittiin olleen edustettuna.
Juoksun aikana keskustelua herätti HCR:n siirto elokuusta toukokuulle. Itse pidin sitä hyvänä, mutta joku sanoi, että juoksijamäärä oli pudonnut 5.000:sta puolella. Se on kyllä huolestuttavaa, sillä lahden toisella puolella Tallinnan maratonin suunta on ollut täysin päinvastainen. Tallinna kerää syyskuussa jo yli 10.000 osallistujaa. Sinne Matkaileva Maratoonarikin seuraavaksi suuntaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi syyskuussa.
Oma juoksu oli harvinaisen vaikea. Kunto ei ollut priima kevään flunssien jäljiltä ja ensimmäistä kertaa tuli varusteongelmia, kun 28 kilometrin kohdalla jalkapohjaan oli hiertynyt vesikelloa. Hetken aikaa pidin taukoa, revin sukan pois ja pistin huulirasvaa jalkapohjaan, kun ei muutakaan ollut mukana. Harkinnassa oli myös keskeyttäminen, mutta onneksi tuli taisteltua maaliin.
Aika 4.29.45
Sports Tracker
Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009
