torstai 19. marraskuuta 2015

New York City marathon - syksy 2015

New Yorkin maraton lienee maailman maratoneista suurin, kaunein ja halutuin. Maratonille on vaikea päästä ja siinä on kaksi vaihtoehtoa: osallistua arvontaan tai ostaa kallis pakettimatka NYC maratonin suomalaiselta matkanjärjestäjältä.

Itse turvauduin ensimmäiseen vaihtoehtoon. New Yorkin maratonin arvonta on ainoa, jossa jo arvontaan on osallistumismaksu. Osallistumismaksu on 11 $, joten se ei ole edes halpa. Arvontaan osallistujista maratonille paikan saa vuosittain oman kokemuksen mukaan 5-20 % halukkaista. Pääsin arvonnasta läpi kolmannella yrittämällä ja tänä vuonna siitä pääsi läpi 16 % halukkaista. Edellisellä kerralla muistelisin, että luku oli 6 %.

Lisäksi arvonnassa on tiukat ehdot. Jos siitä läpi pääsee, niin luottokortilta veloitetaan välittömästi 355 $ osallistumismaksu. Esimerkiksi Tokion maratonin paikkojen arpajaisissa oli kolme viikkoa aikaa päättää, lunastatko paikkasi maratonilla vai et.

Maratonin fiiliksistä on kirjoitettu muutamien valokuvien kera enemmän maratoniin liittyneessä hyväntekeväisyyskampanjassani. Linkki sinne http://matkailevamaratoonari.blogspot.fi/2015/11/kampanja-nycm-new-york-city-maraton.html.

Maratonilla on huomioitavaa, että starttipaikalle on vaikea päästä. Jo neljä kuukautta ennen pitää valita kuljetustapa sinne. Vaihtoehtoja on kolme: lautta Manhattanin eteläkärjestä Staten Islandille, bussikuljetus keski-Manhattanilta tai bussikuljetus New Jerseystä. Lisäksi samassa yhteydessä valitaan, haluaako vaatesäkin säilytykseen vai ponchon maalissa (poncho oli erinomainen, fleece-vuorellinen ja lämmin). Keski-Manhattanin bussien paikat loppuvat muutamassa tunnissa, joten niiden suhteen pitää olla nopea. Bussien huono puoli on aikainen lähtö, lautalla taas voi tulla kylmä. Minä otin bussikuljetuksen New Jerseystä, koska Hudson-joen sillä puolella hotellit maksoivat alle puolet Manhattanin hinnoista.

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

torstai 5. marraskuuta 2015

Kampanja NYCM: New York City Maraton

New Yorkin maraton on nyt juostu!

Maratonilla juostiin kaikissa New Yorkin viiden kaupunginosassa (Staten Island, Brooklyn, Queens, Manhattan ja Bronx). Juoksu meni kaikin puolin hienosti ja New Yorkin maraton oli odotetun hieno.


Tosin monta asiaa tehtiin erikoisesti johtuen tapahtuman massiivisuudesta. Luvut New Yorkin maratonilla on kyllä huimia: 55.000 juoksijaa, 12.000 vapaaehtoista ja 1.000.000 katsojaa. Kaksi ensimmäistä pitää kyllä paikkansa, kolmatta kyllä vähän epäilen, vaikka katsojia oli reitillä todella paljon ja kannustus on värikästä. Näihin lukuihin voi vielä lisätä nelinumeroisen luvun poliiseja eikä se luku ala missään tapauksessa ykkösellä. Lisäksi baja-majoja oli jonkin ilmoituksen mukaan 17.000 ja niitä kyllä kieltämättä oli todella paljon. 


New Yorkin massiivisten järjestelyjen huonoin puoli oli lähtö. Staten Islandille on vaikea päästä ja virallisia reittejä on kolme (2 bussireittiä ja lauttamatka). Minä menin New Jerseystä bussilla. Lähdin hotellilta taksilla muutaman minuutin matkan stadionille kello 05.15 eli tasan viisi tuntia ennen maratonin starttia. Normaalisti lähden hotellilta kohti maratonin lähtöpaikkaa n. 1-1,5 tuntia ennen lähtöä. Staten Islandille saavuttaessa jouduttiin bussissa (jonotettiin bussin sisällä) suoraan turvatarkastukseen. joka oli kyllä tarkka. Laite piipitti minulla taskun kohdalla ja turvatarkastaja kysyi, mitä siellä on. En muistanut ja kaivoin taskua. Siellä oli puolikas proteiinipatukka, joka siis pisti koneen piipittämään.


Juoksijat oli jaettu kolmeen eri väriin ja omilla väreillä löytyi "omat kylät", joissa oli hyvät tarjoilut. Siellä sai ilmaiseksi mm. bageleita, kahvia, urheilujuomia, -patukoita, -geelejä. Mutta noin neljän tunnin odotus kylmässä aamussa on kyllä ihan järkyttävä aika. Olin kyllä hyvin pukeutunut pois heittettävillä (hyväntekeväisyyskeräykset) fleeseillä, collegehousuilla, pipolla ja hanskoilla, mutta kylmä siellä silti tuli. Monet juoksijat olivat siellä ihan shortseissa. Vaikka olin mielestäni varautunut hyvin odottamiseen, niin olin silti amatööri, sillä minulla ei ollut jätesäkkejä tai pahveja pyllyn alle laitettavaksi maassa istuskellessa/maatessa. Kaikkea sitä pitäisi huomioida...


Vaikka lähdöt oli jaettu neljään eri starttiaaltoon oman aikatavoitteen mukaan (olin toisessa), niin ruuhkat olivat oikeastaan läpi juoksun melkoisia. Staten Islandilta mentiin suoraan Verrazano-Narrowsin massiiviselle sillalle ja siinä ei vauhti ensimmäisellä parilla kilometrilla päätä huimannut. Sen jälkeen saavuttiin Brooklyniin, joka oli juoksun ehkä kivointa aluetta. Maanantaina palasinkin vielä tutustumaan Brooklyniin jalkaisinkin ennen lentokentälle lähtöä.


Brooklynista matka jatkui Queensiin, josta jäi eritysesti mieleen se, että siellä tiet olivat kaikista huonoimmassa kunnossa. Maisemat Manhattanille olivat kuitenkin monin paikoin hienoja.


Queensistä Manhattanille juostiin Queensboron sillan kautta ja se oli ehkä maratonin kovin paikka. Sillalle oli pitkä ja puuduttavan tasainen nousu. Myöskään juoksu aika kapealla, ahtaalla ja puolittain tunnelinomaisella sillalla ei ollut nautinto.


Manhattanilla juostiin 1st Avenueta pohjoiseen ja siinä ei päätepistettä näkynyt pitkään aikaan. Suoraa tietä ja korkeita taloja riitti ja pitkään, mutta väkeä oli kadun varrella paljon kannustamassa Brooklynin tapaan.


Bronxissa maraton teki vain pienen kierroksen, mutta sen perusteella ei tarvitse sinne mennä tutustumiskäynnille sen enempää. Seutu ei tehnyt vaikutusta millään osa-alueella. Parhaiten Bronxista jäi mieleen sinne tultaessa sillalla kannustanut tummaihoinen pappi. Pappi oli liperit kaulassa, nojasi raamattuun ja kannusti kaikki toivottamalla tervetulleeksi Bronxiin.

Loppumatka Manhattanilla oli hienoa seutua. 5th Avenuella ja Central Parkissa oli hieno juosta, mutta väsy oli siinä kohtaa jo päällä. Central Parkissa reitti oli yllättävänkin mäkinen. Central Parkin kaakkoiskulmassa (hotelli Plazan seutu) oli hieno poiketa.


Central Parkin lounaiskulmassa eli viimeisen kilometrin aikana todistin kaikkien aikojen kannustusta. Juoksin kiinni erään sokean juoksijan (heillä oli aina mukana neljän avustajan joukko). Hän oli siinä kohtaa täysin sipissä, mutta avustajat lähtivät tsemppaamaan häntä ihan mielettömällä sykkeellä. Mies hoki, ettei jaksa enää yhtään ja kaksi avustajaa otti hänet kainaloonsa, auttoivat ja tsemppasivat. Kaksi muuta juoksivat edellä ja ottivat yleisön mukaan kannustamaan kaveria. Yleisö lähti ihan täysillä mukaan ja tämä juoksija antoi kaikkensa ja pääsi maaliin. Uskomattoman hieno suoritus juoksijalta sekä myös hänen avustajiltaan.

Oma aika oli 3.58,40 ja juoksuun olin kyllä tyytyväinen. Nuorempi tytär ei toivottanut lähtiessä hyvää matka, vaan sanoi, että juokse hyvin. Ja minä juoksin. Osittain aika oli hienoinen pettymys, sillä olin mielestäni paremmassa kunnossa kuin Amsterdamissa, jossa juoksin noin minuutin kovempaa. New Yorkin reitti oli kuitenkin vaativa ja tasaisesti ei voinut juostaan missään vaiheessa. Aina sai väistellä, jarrutella, pysähdellä ja ottaa spurtteja ohituksissa. New York on maratonilla enemmän paikka nautiskeluun kuin ennätystehtailuun. Kaikki ne kai on lopusta pois. Maratonin voittajakin aika oli päälle 2.10, vaikka hän oli juossut vuoden sisällä kaksi kertaa alle 2.05.



Kaikkineen reissu oli kyllä ikimuistoinen ja oli hienoa huomata pärjäävänsä yksin New Yorkissakin. Kotimatkalla tein päivän pysähdyksen Islantiin ja se oli hieno kruunu reissulle.

Kampanjan puitteissa blogin kirjoittaminen päättyy tähän. Kiitoksia kaikille keräykseen osallistujille, blogin lukijoille ja kannustajille! Tämä oli hieno projekti, vaikka juoksemisesta olikin yllättävän vaikea keksiä jatkuvasti kirjoitettavaa!

Keräys on Kirkon Ulkomaanavun sivuilla auki 15.11.2015 saakka.

Lahjoituksia kampanjaan pystyy tekemään täällä:



tiistai 27. lokakuuta 2015

Kampanja NYCM: Kohta mennään

Vähiin käy odottavan aika. Maratonin starttiin on aikaa viisi päivää ja kolmen päivän päästä pitäisi lähteä kohti New Yorkia.

Valmistelut on nyt tehty ja tällä viikolla ei enää käydä lenkillä. Tai jos käydään, niin ainoastaan hidasvauhtisilla happihyppelyillä. Flunssassa ei ole ollut enää haittaa, mutta hartiat ovat olleet pari viikkoa todella jumissa ja lenkillä olo hartiakivun takia on välillä epämiellyttävä.


Tankkaus sunnuntaille starttaa nyt. Minulle se tarkoittaa lähinnä reilusti lisääntyvää veden juomista sekä hiilihydraattipitoisten ruokien suosimista. Urheilujuomia tai -ravinteita en käytä, koska en käytä niitä muutenkaan.


Lauantaina juoksin prepare-lenkin. Juoksuasioissa itseäni vähintään sata kertaa viisaampi Kiviharjun Pekka joskus suositteli vetämään viikkoa ennen maratonia noin 10 kilometrin lenkki täydellä vauhdilla, jolloin saa hiilarivarastot tyhjäksi ja sen jälkeen syömään hiilarivarastot täyteen. Kokeilin tätä ensimmäistä kertaa viime syksynä ja se toimi hyvin.

Juoksin 9,4 km lenkin täyttä alusta asti. Alkuun Cooperissa meni Sports Trackerin mukaan 2660 metriä (viikolla testijuoksussa 2740) ja ensimmäiset neljä-viisi kilometriä jaksoi vielä hyvin. Loppu olikin sitten tuskaista menoa, mutta yllättävän hyvin vauhti on silti pysynyt, vaikka itsestä meno tuntui 6-8 kilometrin välillä todella raskaalta ja teki mieli lopettaa koko harjoitus. Tällaiseen itsensä kiusaamiseen en ole lenkeilläni tottunut, mutta uskoa se hyvästä kunnosta antoi. http://www.sports-tracker.com/workout/raffi13/562b6b5ce4b0e30be6746e93

Viikon lenkkikuva:
Kotikuntani Hattulan vaakunassakin komeileva Mierolan silta näytti upealta auringon painuessa mailleen ja kuun loistaessa taustalla seesteisenä syyspäivänä.

Mierolan silta ylittää Vanajaveden kapeikon Mierolassa Hattulan uuden kirkon läheisyydessä. Mierolan seutu on muutenkin hieno perushämäläinen kulttuuriympäristö. Sigurd Frosteruksen suunnittelema teräsbetonisilta valmistui 1919 vanhan puusillan paikalle ja se on yksi kuvatuimpia hämäläisiä museosiltoja. Sillan vieressä sijaitsevan Mierolan Silta Cafesta maisemat ovat parasta A-luokkaa, sillä harvan kahvilan terassilta voi ihailla tällaista kulttuurimaisemaa.


Lahjoituksia kampanjaan pystyy tekemään täällä:



tiistai 20. lokakuuta 2015

Kampanja NYCM: Cooper olympiastadionilla

New Yorkin maratoniin on aikaa 12 päivää ja pitkästä aikaa juoksemisen suhteen on hyvä fiilis!

Flunssa alkaa olla voitettu ja viikonloppuna pystyi jo tekemään pidemmänkin lenkin (19 km). Juoksukilometrit ovat olleet vähissä ja Sports Trackerin kuukausisaldo on tyly: 30 viimeisen päivän juoksukilometrit ovat -63 % pienemmät kuin edellisen 30 päivän saldo. Ilmat ovat kuitenkin ulkoilua suosineet, sillä eihän nyt Suomen syksyssä ole varmaan koskaan ollut näin hienoja ilmoja!


Reissun järjestelyt alkavat olla pulkassa ja hotellikin on varattu New Jerseyn puolelta hyvien yhteyksien varrelta.

Tänään kävin testaamassa kunnon. Kunnon testaamiseen Cooperin testi (12 minuutin juoksu) on hyvä keino. Seitsemän kilometrin alkulenkin jälkeen Cooperissa meni 2740 metriä ja siihen olen oikein tyytyväinen. Ennen syyskuun lopun Tampereen puolimaratonia meni 20 metriä enemmän, mutta viime syksynä ennen Amsterdamin maratonia meni vain 2660 metriä.

Viikon lenkkikuva:
Taas palataan Helsingin olympialaisten maisemiin. Yhdessä aikaisemmassa päivityksessä juostiin Ahvenistolla viisiottelun maastojuoksun lenkki. Tällä kertaa juoksin Cooperin Kaurialan olympiastadionilla, jossa pelattiin olympialaisten maahockey otteluita kahtena päivänä. Maahockeyn loppuottelut pelattiin kuitenkin Helsingin Velodromilla. Lisäksi Kaurialassa pelattiin muutama olympialaisiin osallistuneiden maiden jalkapallon harjoitusottelu.

Kaurialan olympiastadionilla on lisäksi kisattu Kalevan kisat 1960 ja 1988. Jälkimmäisistä kisoista allekirjoittaneelle on jäänyt mieleen Martti Vainio voitto kymppitonnilla ajalla 28.30 (piti tarkistaa tämän kauden kärkitulos. Se on Jarkko Järvenpään 29.35) ja Tapio Korjuksen keihäsvoitto. Tuon jälkeen Korjus voitti keihäskultaa Soulin olympialaisissa. Talonmies Alpo Nyrönen romutti nuoren urheilufanin maailman 1984, mutta harvemmin muistetaan, että Vainio voitti SM-kultaa kymppitonnilla vielä kolme kertaa kilpailukiellosta vapautumisen jälkeen ja viimeinen voitto tuli Kaurialan olympiastadionilta.

Lahjoituksia kampanjaan pystyy tekemään täällä:



keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Kampanja NYCM: Tähtitaivaan alla

Tällä viikolla luonto on näyttänyt parhaimpaansa, kun sateisesta syksystä ei ole tietoakaan. Flunssakin on alkanut hieman hellittämään ja lauantai-iltana uskalsin pitkästä mennä rauhalliselle lenkille.

Parina iltana olen lähtenyt lenkille illalla auringonlaskun jälkeen, kun alkaa jo olemaan pimeää. Meillä maaseudulla ei ole katuvaloja, mutta pilvettömällä säällä otsalampun voi jättää kotiin ja keskittyä ihailemaan tähtitaivasta.

Alkuun on hienoa juosta auringonlaskua kohti, jossa taivaanranta hohtaa vielä hieman punertavana. Takaisin kotiin juostessa onkin jo täysin pimeää, ainoastaan selkeässä pikkupakkasessa tähdet loistavat kirkkaana. On uskomattoman hieno tunne juosta, kun jopa tähtipöly erottuu taivaalta. Se on niitä maalla asuminen pieniä iloja. Muutenkin taivas viime aikoina ollut tavallista kirkkaampi, vaikka edellisen keskiviikon tapaisia revontulia ei enää viime päivinä olekaan enää näkynytkään.

On tämä ihan toista kuin New Yorkissa...

Viikon lenkkikuva:
Tähtitaivaasta ei meikäläisen kännykkäkameralla kuvaa saa, joten kuva on viikon ainoalta valoisan ajan lenkiltä.

Lähistöllämme juoksen usein Hattulan Kosken kylän kosken ohitse. Vaikka Alajoen koski ei ihmeellinen olekaan, veden pauhua on aina upea kuunnella ohi juostessa. Kuvassa oleva talo on vanha mylly, jonka katon kylätoimikunta muutaman vuosi sitten kunnosti.

Tällä paikalla on ollut mylly 1400-luvulta lähtien, joka on todella uskomatonta. Kosken myllypaikka mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1411 eli reilut 80 vuotta ennen kuin Amerikka löydettiin!

Myllyssä on ollut yksiraaminen kehäsaha, joka sai käyttövoimansa koskesta. Myllytoiminta loppui 1950-luvulla. Alajoen (Alajoki kulkee Takajärvestä Alajärveen) uittoreitti on ollut yhteydessä Vanajaveden ja Kokemäenjoen vesistön kautta Poriin asti.

Lahjoituksia kampanjaan pystyy tekemään täällä:

perjantai 9. lokakuuta 2015

Kampanja NYCM: Matkasuunnitelma

Flunssa on pitänyt 11 päivää miehen poissa lenkkipoluilta, joten nyt on aika avata toiveiden mukaisesti matkasuunnitelmia, vaikka majoituspuoli on vielä vähän auki.

Aikataulu on taas tiivis eikä hommassa ole taaskaan mitään järkeä, mutta sehän allekirjoittaneen matkoilla tuppaa olemaan tapana.

PE 30.10. lähtö Helsingistä Iceland Airilla klo 14.00. Välilasku Reykjavikissa ja Nykissä perillä n. klo 19.00 paikallista aikaa. Siitä siirtyminen hotellille (todennäköisesti New Jerseyn puolelle)

LA 31.10. Aamusta maratonin messuille rekisteröitymään ja hakemaan juoksunumero. Klo 13.00 alkaa Newarkissa NHL-matsi New Jersey - NY Islanders. Sen jälkeen kaupungille pyörimään.

SU 1.11. Bussikuljetukset Meadowlandsista lähtöpaikalle lähtee 05.00-06.00 välillä. Startti on starting wavesta riippuen n. klo 10 aikoihin, eli "notkumisaikaa" lähtöalueella riittää. Juoksu alta pois ja hotelliin suihkuun. Siitä syömään ja juoksussa kaiken mennessä ok illalla klo 19.30 Brooklynissa alkavaan NHL-matsiin NY Islanders - Buffalo.

MA 2.11. Päivä pyörimistä Nykissä ja illalla n. klo 20.00 lento kohti Reykjavikia.

TI 3.11. Laskeutuminen Reykjavikiin n. 05.30 ja päivän Stopover Islannissa. Vuokra-auto alle ja sillä kultaisen kolmion (Geysir-Gullfors-Thingvellir) kierros. Yöpyminen Reykjavikissa.

KE 4.11. Aamusta aikaisin ajo lentokentälle, josta lento lähtee n. 06.30 ja Helsingissä ollaan puolen päivän jälkeen.

Majoitus New Yorkissa on tosiaan vielä auki, sillä tähän aikaan vuodesta hotellit Nykissä ovat todella kalliita. Keskitason hotellit ovat minimissään 250 $/yö ja se on meikäläiselle aivan liikaa. New Jerseyn puolelta minulla oli Hilton Garden Innistä jo kohtuuhintainen varaus, mutta peruutin sen ja uuden etsiminen on käynnissä. New Jersey on maratonin kuljetusten takia kätevin paikka, mutta muuten siellä joutuu vähän bussien kanssa säätämään. YMCA-majoitus Central Parkin ja maratonin maalin vierestäkin on harkinnassa. Se olisi logistisesti oiva valinta, mutta omat vessat/suihkut siitä puuttuu. Pari Airbnb kyselyäkin olen Brooklynista tehnyt, vaikka kokemusta Airbnb:n kotimajoituksista ei minulla ole. Toisesta tuli kyselystä pakit, mutta työkseen nukketeatteria pyörittävälle herrasmiehelle pääsisi majoittumaan.

Maratonin logistiikka New Yorkissa on uskomattoman haastava. Lähtöpaikalle ei pääse millään julkisilla, varmistin asian järjestäjiltä Twitterin kautta (Twitter on muuten erinomainen väline yhteydenpitoon ja sitä kautta saa moneen asiaan hyvää palvelua, Suomessa esimerkiksi Finnairilta). Suomalaisittain kuulostaa uskomattomalta, että Verrazano-Narrows sillalla ei ole mahdollisuutta jalankulkuun. Sen kautta olisi päässyt metrolta noin 3 kilometrin kävelyllä starttialueelle ja kartalla se näyttää ainoalta oikealta reitiltä lähtöpaikalle. Kuljetusvaihtoehtoja starttialueelle ovat NJ:n bussit (aikainen lähtö) tai lautta (juoksuvaatteissa kylmä, mutta maisemiltaan varmaan hieno vaihtoehto) Manhattanin eteläkulmasta Staten Islandille.

Päätin käyttää stopover-mahdollisuuden Islannissa, kun olen yksin reissussa eikä se maksa mitään. Iceland Airin lennot sai alle 500 euron ja stopover on hieno lisä siihen. Islanti tunnetaan kalliina paikkana, mutta hyvä hotelli (keskustan Radisson Blu Saga) ja auton vuokra oli päiväksi yhteensä 105 euroa. Sillä rahalla tekee New Yorkissa tiukkaa saada minkään tason majoitusta. En ole aikaisemmin Islannissa käynyt. Nyt tulee sekin koettua, vaikka marraskuun alku ei varmastikaan ole optimistisin aika Islannin kokemiselle.

Kommentteja, vihjeitä ja ideoita otetaan mielihyvin vastaan!

Viikon matkakuva:
Flunssan takia en ole lenkille päässyt, joten viikon lenkkikuvan paikalla on viikon matkakuva.

Tiistaina pääsin käymään Virossa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan ystävyysseurakunta Kuusalussa. Kuusalun seurakuntaa kohtasi viime vuonna suru, kun yli 200 vuotta vanha ja perinteikäs pappila paloi. Pappilassa asui Viron kielen "isänä" tunnettu Eduard Ahrensi, jonka vieraana pappilassa vieraili mm. Elias Lönnröt. Pienelle seurakunnalle pappilan entisöinti on suuri urakka ja vuoden aikana seurakunta oli saanut rakennettua pappilaan uuden katon yhteistyössä Viron valtion ja Kuusalun kunnan kanssa.

Kuusalun sijaitsee noin 40 kilometriä itään aivan Narvan maantien vieressä. Kuusalussa asukkaita on noin 4.000 ja seurakuntaan kuuluu asukkaista noin 10%. Kuvassa oleva Kuusalun barokkitorninen kirkko on rakennettu 1760-luvulla gotlantilaisten munkkien toimesta. Pyhien lähteiden äärellä sijaitsevaa kirkkoa laajennettiin 1800-luvun lopulla.



Lahjoituksia kampanjaanhan pystyy tekemään täällä:

torstai 1. lokakuuta 2015

Kampanja NYCM: Olympiamaastoissa Ahvenistolla

Yllättävän moni ei tiedä, että Hämeenlinna on Helsingin lisäksi toinen suomalainen olympiakaupunki. Hämeenlinnan Ahvenistolla kilpailtiin 1952 nykyaikaisen viisiottelun mitaleista. 

Kisat kestivät viisi päivää 21.-25.7.1952. Nykyaikainen viisiottelun lajeinahan on ratsastus, miekkailu, ammunta, uinti ja juoksu. Suomen joukkue (Lauri Vilkko, Olavi Mannonen, Olavi Rokka) saavutti Ahvenistolla joukkuekilpailusta pronssiset mitalit Unkarin ja Ruotsin takana. 

Hämeenlinnalainen Hannu Lähteenmäki teki todellisen kulttuurityön selvittäessään useamman vuoden aikana viisiottelun ratkaisseen maastojuoksureitin. Lähteenmäki vietti paljon aikaa arkistoissa ja haastatteli kisoihin osallistuneita urheilijoita, toimitsijoita ja jopa katsojia, sillä reittikarttaa ei löytynyt edes olympiamuseosta. 

Reitti raivattiin maastoon viime vuonna ja reitti merkittiin opasteilla, josta iso kiitos Hämeenlinnan kaupungille ja Hämeenlinnan Tarmolle. Viime viikonloppuna kävin juoksemassa reitin ensimmäistä kertaa.


Maastojuoksun noin neljän kilometrin reitti on erittäin vaativa ja siinä jyvät erottuivat akanoista reilut 60 vuotta sitten. Korkeuseroja on paljon ja juoksu maastossa on oikeasti juoksua maastossa. Nykypäivänä maastojuoksukisoissa reitit ovat usein hyväkuntoisia pururatoja tms. Reittiä pystyi seuraamaan opasteilla oikein hyvin, ainoastaan Matin saunan "risteyksessä" mietin, kumpaan suuntaan pitää lähteä, mutta alakautta mennessä osui oikeaan.


Ahvenistolla juoksu menee kapeita polkuja pitkin ja reitti oli haastava juostava rauhallisellakin vauhdilla. Olympialaisten kisapäivänä satoi vettä ja siihen nähden reilun 14 minuutin voittoaika oli todella kova.  


Muutama hauskakin paikka reitiltä löytyi. Yllättäviä käänteitäkin saattaa luonnossa tapahtua, mutta reitti on "huollettu".



Viikon lenkkikuva:

Viikon lenkkikuva on tietysti Ahvenistolta. Ahvenisto on yksi Hämeenlinnan helmistä ja erinomainen paikka kesäpäivien viettoon. Ahvenisto on Aulangon tapaan kokonaan luonnonsuojelualuetta. Olympialaisten maauimala kunnostettiin pitkän poliittisen väännön jälkeen ja se valmistui viime kesänä. Tänä kesänä Ahvenistolle on lisäksi tullut erinomainen Flow Park, jossa pääsee harrastamaan nykypäivän puussakiipeilyä. 

Lenkkimaastoiltaan Ahvenisto on vaativa, sillä mäkiä on paljon. Hämeenlinnan lenkkimaastojen korkeasta tasosta kertoo se, että Hämeenlinnan lenkkimaastojen päivityksessä en edes maininnut Ahvenistoa, vaikka monessa muussa kaupungissa luonnonrauhaa keskellä kaupunkia tarjoava Ahvenisto olisi todellinen juoksijan unelma.

Lahjoituksia kampanjaanhan pystyy tekemään täällä:

lauantai 26. syyskuuta 2015

Kampanja NYCM: Mitä maraton vaatii?

Minua on pyydetty kampanjan kirjoittamaan kahdesta asiasta: matkasuunnitelmasta ja siitä mitä maraton vaatii. Matkasuunnittelmasta on tullut useampikin pyyntö ja olen kysyjille luvannut kirjoittaa siitä heti, kun se on valmis.

Maratonin vaatimuksista olen huono kirjoittamaan. Helsingin Sanomien hyvä juoksublogi http://www.hs.fi/blogi/juoksublogi/a1305986453600?ref=hs-art-luetuimmat-8 vastaa varmasti kysymyksiin paremmin kuin tällainen sunnuntaihölkkääjä.

Omasta mielestäni matka ei tapa vaan aika. Jos vain paikat kestää, niin maraton on juostavissa läpi kohtuullisella treenamisella. Treenaamisessa omasta mielestäni tärkeä asia on väsyneenä juokseminen. Lähde lenkille silloin tällöin myös kun ei oikein huvita tai kun jalat tuntuvat työpäivän jälkeen väsyneiltä. Tällöin ei tarvitse pitkiä lenkkejä vetää, vaan maratonin viimeisen 10 km tunteen saa juoksuun helpommalla. Ja sen kun taistelee läpi, niin fiilis on hyvä.

Minulla juokseminen on pitkälti tasavauhtista yksinäistä juoksemista omalla vauhdilla, joka kulloinkin tuntuu hyvältä. Lenkkikilometrimääräni ovat kaukana esimerkiksi HS:n blogin suosituksista. Keskiarvokuukauden juoksukilometrit lienee vähän yli 100 km ja yli 15 kilometrin lenkkejä juoksen erittäin harvoin. Pari kuukautta ennen maratonia määrät kasvaa ja kuukauden keskiarvot pyörii 150 kieppeillä. Esimerkiksi nyt syyskuusta kuusi kuukautta taaksepäin kilometrimäärät näyttää olevan 150, 139, 119, 95, 102 ja 101.

Viikon lenkkikuva:














Harvalla golfkentällä pääsee juoksemaan, mutta Aulangon Hugo-kentällä sekin on mahdollista. Aulangon kenttä on Suomen toiseksi vanhin ja alkuperäisessä asussaan säilyneenä kenttänä se on Suomen vanhin. Kenttä perustettiin 1940 ja kentän on suunnitellut skotlantilainen Mr. Smith. Aulangon hotelli valmistui 1938, joten tukitoimintoja Suomen vanhimmalle alun perin hotelliksi suunnitellulle rakennukselle mietittiin jo tuolloin. Sodan aikana golfkenttä otettiin viljelysmaaksi ja golfin käyttöön kenttä palasi 50-luvulla.
Olympiaperinteitäkin Aulangolla on, sillä Aulanko toimi Helsingin olympialaisten viisiottelijoiden kisakylänä 1952. Golfillisesti Hugo-kenttä on edelleen haastava, vaikka pituutta kentällä ei nykypäivän vaatimusten mukaisesti olekaan. Jyhkeät tammet puuttuvat peliin ja pienet greenit ovat haastavia.

Lahjoituksia kampanjaanhan pystyi tekemään täällä

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Kampanja NYCM: Haastajasta haastetuksi

Hyväntekeväisyyskampanja on ollut olemassa reilun viikon ja palaute on ollut positiivista, kiitos siitä kaikille! Kampanja on saanut kuitenkin yllättävän käänteen, sillä olen tullut haastajasta haastetuksi.

Kolme ystävääni lupasi osallistua kampanjaan eurolla per alle neljän tunnin juostu minuutti ja yksi kaveri lupasi tilittää kampanjaan kolme euroa per alle neljän tunnin juostu minuutti.

Olen otettu näistä haasteista ja niihin tartutaan ilman muuta. On enemmän kuin hienoa, että kampanjassa halutaan olla mukana. Neljän tunnin alituksessa on kuitenkin montaa mutkaa matkassa, vaikka Tampereen puolimaratonin perusteella kunto on tässä vaiheessa sellainen, että neljän tunnin alitus voisi hyvinkin olla mahdollista.

Mutkat:
1) Kyky. Olen vain kerran juossut alle neljän tunnin (3.57,49), Amsterdamissa viime syksynä http://matkailevamaratoonari.blogspot.fi/2014/10/ix-amsterdamin-marathon-syksy-2014.html. Nizza-Cannesissa sitä yritin syksyllä 2012 siinä onnistumatta.
2) Ruuhkat. New Yorkin maratonilla on 55.000 osallistujaa. Se on sellainen määrä, että ruuhkien osuuskin ratkaisee paljon. Esimerkiksi Chicagon ihmismassan seassa ohittelu ensimmäisen kuuden-seitsemän kilometrin aikana oli lähes mahdotonta.
3) Sää. Sitä ei voi ikinä tietää. Pieni tihkusade on vielä oikein hyvä sää, mutta kun vettä tulee kovaa, niin siinä laskee vauhti ja fiilis. Esimerkiksi Roomassa liukkailla mukulakivikaduilla juokseminen oli vaikeaa.
4) Tukijoukot. Olen liikkeellä yksin toisella puolella maapalloa. Ei siinä revitä kropasta kaikkea irti tai oteta missään vaiheessa turhia riskejä.
5) Aikaero. Lyhyellä matkalla seitsemän tunnin aikaero voi tehdä tepposet, mutta tuskin se länteen mennessä ongelmia tuottaa.

Mutkien listaaminen alkoi kyllä jo tuntumaan Suomen taloustilanteen esittelyltä, tummat pilvet vie tilan auringon paisteelta. Näin kai se on suomalaiseen kansanluonteeseen opetettu jo äidinmaidosta.

Viikon lenkkikuva:

Yllättävällä museolinjalla jatketaan, kun on alkuun päästy. Torstaina juoksin jälleen kerran erinomaisissa kansallisen kaupunkipuiston maisemissa Hämeenlinnassa. Hämeen linnan vanhaan kasarmirakennukseen yhdistettiin vuonna 2013 Suomen pioneeri-, tykistö- ja viestimuseot. Militariassa pyörii myös mm. hieno multimediaesitys Tali-Ihantalan taistelusta.

Linnan ohi menevällä kävelyreitillä voi katsella ohikulkiessaan ulkonäyttelyssä olevia tykkejä ja pioneerikalustoa. Linnankasarmin alueella sijaitsee myös Hämeen keskiaikainen linna sekä vankila- ja kaupunginmuseo.

Lahjoituksia kampanjaanhan pystyi tekemään täällä

tiistai 15. syyskuuta 2015

Kampanja NYCM: Tampereen puolimaraton

Lauantaina oli testijuoksun aika New Yorkin maratonia varten ja osallistuin Tampereen puolimaratonille.

Tamperelaiset ja Tampereen Pyrintö ansaitsevat kehut puolimaratonin (ja kympin) järjestelyistä. Kaikki toimi hyvin ilmoittautumisesta, numeroiden hausta aina juoksuun asti. Juomapisteitä oli suorastaan ennätysmäisen tiiviisti (melkeinpä kahden kilometrin välein) ja jopa muutamia rohkeita kannustajiakin oli matkan varrella. Myös juoksun "giveawayt" oli kunnossa, sillä Asicsin juoksupaita oli hyvälaatuinen ja mitalinkin sai juoksun suorittamisen jälkeen. Ja kunnossa oli myös asia, johon järjestäjät eivät pysty vaikuttamaan; ilma oli lauantaina kuin kesämorsian.

Reitti Tampereen puolimaratonilla oli omia odotuksiani hienompi. Eniten yllätti hienot maisemat ja mukavat lenkkipolut erityisesti Rantaperkiöstä Viinikanlahden rantoja pitkin Ratinaan.


Ensimmäistä kertaa kävin myös Lapinniemessä ja se on varmasti hienoa seutua asua Näsijärven rannalla lähellä kaupungin keskustaa. Erikoista reitissä oli myös puolessa välissä puolimaratonia tehty kierros Ratinan stadionilla, yleensähän juoksut saattavat päättyä stadionille (esimerkiksi Tukholman ja Amsterdamin maratonit). Jos jotain negatiivista haluaa kaivamalla kaivaa, niin alussa reitti oli hieman ahdas. Kymmenen kilometrin juoksijat lähtivät vain kaksi minuuttia ennen puolimaratoonareita liikkeelle ja siitä tuli hieman ruuhkaa, mutta kokonaisuutena Tampereen puolimaraton oli yllättävän positiivinen kokemus.


New Yorkia varten Tampereen puolimaraton palveli hyvin valmistautumista. Puolimaraton oli minulle vasta kolmas ja ennätys parani lähes kuusi minuuttia. Tästä sai rutkasti itseluottamusta siihen, että kunto alkaa maratonia varten olemaan riittävä.

Itselle oli erikoista myös se, että ensimmäistä kertaa minulla oli juoksuseuraa. Törmäsin sattumalta kahteen kaveriini numeroiden haun yhteydessä ja lähdin taittamaan matkaa heidän kanssaan. Olen ollut juoksuharrastukseni kanssa "yksinäinen susi", sillä olen lenkkeillyt aina yksin niin numerolappu rinnassa kuin kotikonnuilla harjoitellessakin. Tällä taisi myös olla merkittävä vaikutus ennätyksen paranemiseen, sillä en välttämättä olisi muuten pitänyt alusta asti sellaista vauhtia yllä.

Viikon lenkkikuva:
 Lenkkikuvista oli tällä kertaa vähän puutetta, kun Tampereen puolimaratonilla ei tullut otettua kuin muutama kuva. Näistä kuvista laadullisesti huonoin on kuva Kelloportista Museokeskus Vapriikissa, mutta paikkana Vapriikki on erittäin kiinnostava ja Kelloportin alta oli mukava juosta kahteen kertaan.
Museokeskus Vapriikki on Tammerkosken rannalla vanhoista Tampellan tehtaan verstaasta 90-luvulla hienosti kunnostettu museokeskittymä. Itselle Vapriikki on tullut tutuksi Jääkiekkomuseon kautta, mutta samalla vierailulla tuli nopeasti käytyä myös luonnontieteellisessä museossa. Sieltä löytyy nykyään myös kivi-, posti-, nukke- ja kenkämuseot.


perjantai 11. syyskuuta 2015

Kampanja NYCM: Hyväntekeväisyyskeräys käyntiin

Nyt haastan sinut auttamaan pakolaiskriisin uhreja!

New York Cityn maraton on seuraava maratoonini. Poikkeavaa on myös se, että New Yorkin maratonilla hyväntekeväisyys tuntuu näyttelevän suurta roolia. Kutsuja erilaisiin hyväntekeväisyysjuoksuryhmiin on tullut paljon. Vaikka tarjolla on ollut useita hienoja keräyskohteita, niin silti tuntuu luontevammalta käynnistää oma keräys. Se sopinee muutenkin yksinäiselle hölkkääjälle kaikista parhaiten.

New Yorkin maratoniin on nyt aikaa 50 päivää. Tänä aikana tulen päivittämään blogia 1-2 kertaan viikossa, jonka aikana tulen kertomaan valmistautumisesta ja päivittämään aina päivityksen yhteydessä "viikon lenkkikuvan" ja kertomaan siitä taustoja enemmän. Vastaavasti toivon, että sinä lukijani osallistuisit hyväntekeväisyyskampanjaan vaikka esimerkiksi 10 sentin kilometrilahjoituksella juostuista maratonkilometreistä. Ja kaikki tästä blogista kertyvät mainostulot tilitän projektin aikana lyhentämättömänä keräykseen, joten ylhäältä olevasta mainoksen linkistä lehden tilaamallakin pystyy osallistumaan keräykseen.

Avasin keräyskampanjan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Työssäni olen nähnyt, että Kirkon Ulkomaanapu on luotettava toimija, joka varmasti toimittaa avun perille. Lahjoitusten avulla Kirkon ulkomaanapu hädänalaisimmille pakolaisille puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, lämpimiä vaatteita ja huopia.

Työkseni pyörittelen numeroita ja esimerkiksi Syyrian "numerot" ovat todella pysäyttäviä. 22 miljoonasta ihmisestä 12 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. Näistä pakolaisista 8 miljoonaa on pakolaisena Syyriassa ja 4 miljoonaa ihmistä on paennut rajojen ulkopuolelle. Lähelle pakolaiskriisi tulee myös sitä kautta, että lähipiirissä on ihmisiä, jotka ovat joutuneet viimeisen sadan vuoden aikana lähtemään siirtolaiseksi Amerikkaan, sodan aikana sotalapseksi Ruotsiin tai jättämään kotinsa Karjalassa. Ei niistä meidänkään kansakunnan vaikeuksista kovin pitkää aikaa ole.

Lahjoituksia kampajaan voi tehdä täällä

Viikon lenkkikuva:
Ensimmäiseksi lenkkikuvaksi on kotiseuturakkaana ihmisenä pakko valita kuva Hyrvälän kylästä Hattulasta. Kotimme sijaitsee tästä parin sadan metrin päässä, joten lenkkimaasto on enemmän kuin tuttua.

Hyrvälän kylä esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1470, jolloin Nikki Hyrvälä oli lautamiehenä Lehijärvellä. Hyrvälän kylän kaikki talot tuhoutuivat suuressa tulipalossa 1576. Kylän talot olivat sen jälkeen monta vuotta autioina, mutta nousivat pikku hiljaa jaloilleen. Keskiajalla Hyrvälässä oli ainakin kolme taloa eikä ympärivuotisesti asuttavia taloja vielä nykypäivänäkään paljon enemmän ole. Lähellä Hyrvälää kulkeva Hämeen Härkätie oli Suomen varhaishistorian tärkein tie. Hyrvälässä oli jonkinlainen keskikievari, jossa matkalaiset saattoivat yöpyä ja lepuuttaa hevosia.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Lenkkeily / Krakova

Lenkit Itä-Euroopan kaupungeissa eivät ole yleisesti kuuluneet Matkailevan Maratoonarin suosikkeihin. Tosin Tallinna on ehkä pieni poikkeus http://matkailevamaratoonari.blogspot.fi/2014/09/lenkki-tallinnassa.html. Krakova ei muutosta tähän yleistykseen tuonut, vaikka kaunis kaupunki onkin kyseessä.

Krakova on lenkkeilijälle helppo kaupunki ottaa haltuun. Yhdellä hyvin suunnitellulla lenkillä on mahdollista nähdä suurin osa kaupungin nähtävyyksistä.

Lenkkeilyyn hyvä paikka on Wisla-joen rannalla. Siinä usein kävely-/pyörätiet ovat kunnollisia, varsinkin joen pohjoispuolta mentäessä. Joen etelärannalla kävelytiet eivät mene yhtenäisesti rantaa pitkin. Joen rantaa juostaessa hienoimmat maisemat ovat Wawelin linnan lähistöllä, siinä mennään Krakovan postikorttimaisemissa.


Vanhassa kaupungissa juokseminen menettelee juuri ja juuri aamuisin, kun väkeä ei ole liikenteessä. Päivällä tehtävä on lähes toivoton. Vanhan kaupungin pystyy kiertämään myös Plantyn puistoa pitkin, mutta matkailevaa maratoonaria puistossa juokseminen enimmäkseen ärsytti. Kaupungin keskeisin puisto, kuten Itä-Euroopassa on monesti tapana, on huonommin hoidettu kuin suomalaisen omakotitalon piha keskimäärin.

Juutalaiskaupunginosa Kazimierzin ja joen toisella puolella oleva entinen juutalaisghetto Podgorzen pystyy lenkkeillessä hyvin kiertämään (toki jalkakäytävät ovat aika huonoja juosta). Kaupunkikuvan kannalta alueella eniten yllätti, että synagogat olivat yllättävän vaatimattoman näköisiä.
Kazimierziin kannattaa kävellen uudestaankin. Kazimierzistä löytyi monia kiinnostavia terasseja ja ravintoloita ja tunnelmaltaan alue oli mielenkiintoinen. Sen sijaan Podgorzen alueesta Schindlerin Lista-elokuvasta tuttuine tehtaineen saa ihan riittävän kuvan juoksulenkilläkin.


Lenkkien huippuhetki oli nousta lopuksi Wawelin linnoitukselle ja tulla sieltä alas kaupungin puoleista portista ja jatkaa matkaa Kanonicza-katua pitkin. Ulica Kononicza oli Matkailevan Maratoonarin suosikkikatu Krakovassa. Kadun varrella on mm. paavi Johannes Paavali II:n talo.


Ensimmäistä kertaa Krakovassa vierailleelle parasta kaupungissa oli halvat ja hyvätasoiset ravintolat. Olut kaupungin terasseilla on puoli-ilmaista (keskimäärin n. 2 €/tuoppi). Yhtenä päivänä vuokrasimme auton (ei yllättäen mitään ongelmia vuokrauksen tai liikenteen kanssa) ja kävimme Auschwitzissa ja Wieliczkan suolakaivoksessa. Molemmat ovat Unescon maailmanperintökohteina ehdottomasti näkemisen arvoisia, mutta kumpaankaan ei tarvitse toista kertaa mennä.

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Lenkkeily / Hämeenlinna

Myönnettävä on, että kotikaupungin lenkkeilymahdollisuuksia kehuessa on olemassa kotiinpäin vedon vaara. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että Hämeenlinna tarjoaa lenkkeilijälle erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen. Golfin pelaamiseen puitteet Hämeenlinnassa ovat varmasti Suomen parhaat (Linna, Tawast ja Aulanko Golf) ja lenkkeilyssä kaupunki kuuluu parhaiden joukkoon. Jos sattuu olemaan golfaava lenkkeilijä tai lenkkeilevä golfaaja, niin voin vannoa, että Hämeenlinnaa parempaa paikkaa ei tästä maasta löydy. Lisäksi uuden Elenia Areenan myötä puitteet Hämeenlinnassa esim. lentopallolle ja salibandylle ovat myös kunnossa.


Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen myötä puitteet lenkkeilyyn ovat tällä vuosituhannella parantuneet oleellisesti. Vanajaveden rantareitti on maisemiltaan upea ja rantaviivaa mukaileva. Kaupunki ansaitsee myös ison plussan siitä, että rantareitti on talvellakin lähes aina hyvin aurattu ja hiekoitettu. Ainoastaan keväällä lumien sulaessa tie muuttuu vähän velliksi parin viikon ajaksi.


Kaupungin hotelleista Vanajaveden rantareitille on helppo päästä. Suosituimmat hotellit (Aulanko ja Vaakuna) ovat käytännössä rantareitin varrella. Rantareitti kaupungin keskustasta rautatiesillan kautta järven ympäri on noin 6 kilometriä pitkä. Aulangolta lähtiessä kierrokselle kaupungin kautta tulee mittaa reilut 8 km.


Jos nämä tuntuvat liian pitkältä lenkiltä, kannattaa suunnata Hämeen linnan ja museo Militarian alueelle, jossa pystyy liikkumaan hienoissa maisemissa linnan historiallista miljöötä kiertäen.


Aulangon alueella liikkuessa pidän huomattavasti enemmän juoksemisesta rantaa pitkin kuin Aulangon puistometsän (luonnonsuojelualue) pururadasta. Pururadalla 4,4 ja 6,5 kilometrin valaistus lenkit kulkevat hienossa metsämaisemassa, mutta profiililtaan reitit ovat hyvin mäkisiä.


Kansallisen kaupunkipuiston aluetta kunnostetaan ja kehitetään vuosittain. Tänä keväänä on esimerkiksi kunnostettu rautatiesillan lähellä menevät pitkospuut, joita pitkin pystyy juoksemaan/kävelemään "veden päällä" useamman sata metriä.


Myös pitkin Vanajaveden rantareittiä ja Aulangon pururataa on tehty viime vuosina useita pieniä lihaskunnon harjoituspaikkoja, joita alueella liikkuvat tuntuvat jopa käyttävän yllättävän aktiivisesti. Erityisen hienot maisemat ovat tarjolla Linnanpuistossa.


Heinäkuun lopussa juostava Hämeenlinnan kaupunkimaraton (Sibelius maraton 2015) ei ole kuulunut matkailevan maratoonarin ohjelmistoon, koska sitä varten ei tarvitse tehdä matkaa. Kolmena 14 kilometrin lenkkinä juostavassa maratonissa matkaa taivalletaan rantareitillä noin nelisen kilometriä per kierros.


Urheiluhistorian ystävän lenkkipaikka Hämeenlinnassa on Ahveniston olympiapuisto. Ahvenistolla  kilpailtiin nykyaikaisen viisiottelun olympiamitaleista vuonna 1952. Maastossa on merkitty viisiottelun päättäneen maastojuoksun noin 4 kilometrin reitti, josta lisätietoa löytyy erillisestä blogipäivityksestä


Vajaan kolmen kilometrin valaistun pururadan lisäksi Ahvenistolla risteileen paljon hyväkuntoisia polkuja. Harjun päällä kulkeva juoksupolku Vuorentaan kaupunginosaan kuuluu myös allekirjoittaneen suosikkeihin. 


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Lenkkeily / Wien

Vappuviikonloppuna palasin ensimmäisen maratonini maisemiin ja tajusin, että Wien tarjoaa lenkkeilijälle todella runsaasti erilaisia mahdollisuuksia. Tein kolme erilaista aamulenkkiä: Tonavan varressa, Ringin ympäri ja Belvederen linnan puistossa.

Ykköspaikka Wienissä juoksemiseen on tietysti Schönbrunnin linnan upea alue puistoineen. Itse en ole siellä juossut, sillä Schönbrunn on aika kaukana keskustassa ja monista hotelleista, mutta siellä kävellessä tekisi mieli lähteä lenkille. Tilaa on paljon, maisemat ovat todella upeita ja maasto on vaihtelevaa.


Tonavan, Tonavan kanavan ja Tonavan saari tarjoaa lenkkeilyyn erinomaisia mahdollisuuksia. Lenkkipolkuja riittää ja Tonavan voimakasta virtausta on lenkkeillessä mukava katsella. Tonavan saari on 21 kilometriä pitkä vapaa-ajanviettoalue, josta löytyy sopivaa lenkkiä niin juoksijoille, rullaluistelijoille kuin pyöräilijöillekin.


Keskustassa Ringin kierros tarjoaa lenkkeilijälle historialliset puitteet lenkkeilyyn. Ringin varrella on iso osa Wienin arkkitehtuurisista nähtävyyksistä kuten esim. Hofburgin palatsi, Parlamenttitalo, Kaupungintalo ja Ooppera. Ringillä on leveät pyörä- ja jalankulkutiet, mutta arkipäivinä meno voi olla vilkasta jo aamusta. Sunnuntai-aamuna Ringin kierros sujui helposti, sillä liikkeellä ei ollut ihmisiä kuin kourallinen.



Iltalenkkinä pimeän aikaan Ringin kierros on myös hieno, sillä rakennukset ovat upeasti valaistuja. Toki ihmisiä on myös liikkeellä paljon, joten pitää olla valmis hieman väistelemään.



Kolmantena aamuna halusin tehdä lyhyemmän lenkin ja suuntasin Belvederen linnan puistoon. Linnan puiston kierros tarjoaa noin 1,3 kilometrin kierroksen pihalla ihan mukavalla korkeuserolla ja hienoilla maisemilla linnaan ja linnan edestä alas kaupunkiin.


Kierrosta voi hieman pidentää, jos kiertää Linnan takaa lammikon ympäri. Lammen takaa linna näyttää myös upealta.


Hotellisuosituksia Wieniin on antaa tasan yksi. Kaikkina neljänä kertana olen majoittunut Imperial Riding School Renaissance hotelliin. Marriottin ketjuun kuuluva vanha talli on remontoitu hyväksi hotelliksi. Enää hotelli ei ehkä uutuuttaan hohtanut, mutta hyvä hotelli se on ja aamiainen on erinomainen. Hotelliin voi ostaa viikonlopuiksi edullisia vouchereita UK:n Ebayn kautta (www.ebay.co.uk). Kolmen yön majoitus kahdelta aamiaiseen maksoi tällä kertaa noin 155 euroa eli noin 50 euroa yö. Toki on huomioitavaa, että lahjakorttia ei voi käyttää koska tahansa, vaan käyttöpäivät pitää kysyä hotellista. Lähetin heille neljä vaihtoehtoista viikonloppua ja kahtena he tarjosivat mahdollisuutta käyttää voucheria.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Lenkkeily / Lontoo

Lontoo lukeutuu allekirjoittaneen suosikkikaupunkeihin. Ei kauneutensa, vaan tekemisen takia. Lontoo tarjoaa mahdollisuuden rakentaa maailmanluokan päiväohjelma esimerkiksi tyyliin: aamulenkki-shoppailu-pubi-jalkapallo-illallinen-musikaali.

Lenkkeilijälle Brittiläisen imperiumin pääkaupunki (australialaisen vaihto-oppilaamme nimitys Lontoolle) tarjoaa suurkaupungiksi yllättävän hienot lenkkeilymahdollisuudet.

Monelle tullee Lontoon keskustan lenkkeilymaastoista ensimmäisenä mieleen Hyde Park ja Regent's Park. Molemmissa on kyllä mukava juosta, mutta se ei silti ole sitä, mitä Lontoossa juostessa haluaa nähdä. Puistoja ja pusikkoja näkee kotonakin lenkkeillessä.


Nykyisin suuntaan Lontoossa lähes aina aamulenkille Thamesin varteen. Thames varsi tarjoaa lenkkeilijälle hienoa nähtävää ja monin paikoin myös leveää jalkakäytävää juostavaksi, varsinkin Westministerin (Big Benin) alueella. Erityisesti aamusta Thamesin rannoilla juokseminen on nautinto, vaikka toisaalta Thamesia itään päin mentäessä joen vattta ei aina pysty juoksemaan ja välillä pitää sukkuloida talojen ja teiden välissä. Ja Englannissahan lenkkeilijän sääntö nro 1. on muistaa vasemmanpuoleinen liikenne.


Lontoon esikaupungeissa lenkkeilyä en ole kokenut erityisiä huippuhetkiä. Lenkillä on tullut käytyä East Croydonissa, Stratfordissa, Actonissa, Gatwickissa ja Standstedissa. Usein näissä liikennettä on paljon eikä pyörä-/jalkakäytävät ole kunnollisia ja lentokenttien lähistöillä juokseminen nyt on harvoin nautinto. Länsi-Lontoossa tosin Kew Gardens tarjoaa mukavia lenkkeilymahdollisuuksia.

Majoituspaikaksi oma suosikki on Towerin alue, varsinkin jos lento on Gatwickiin. Sieltä saa hyvätasoisia hotelleja (mm. Novotel, Doubletree) keskustaan edullisemmin ja lenkillekin pääsee suoraan Thamesin varteen. Kulkuyhteydet on metron, bussin (nro 15) ja junan myötä hyvät joka puolelle. Lowbudget-hotelleista Lontoon ykkösketjuksi rankkaan Travelodgen, josta tarjouksesta voi saada majoitusta jopa n. 30 £/yö/huone. Hinta/laatusuhteeltaan hyviä Travelodgeja on esim. Bank ja Southwark.