torstai 25. kesäkuuta 2020

Juoksugolf eli Speedgolf

Mitä tehdä, kun aika ei riitä golfin pelaamiseen ja lenkkeilyyn? Tietenkin ne pitää silloin yhdistää.

Matkaileva maratoonari on löytänyt peruslenkkeilyn oheisharjoittelumuodoksi Speedgolfin eli juoksugolfin. Speedgolfissa pelataan normaalia golfia juosten ja siinä tulos määräytyy käytetyn ajan (minuuteissa) ja lyöntien määrän summasta. 

Speedgolfissa saa sääntöjen mukaan käyttää maksimissaan seitsemää mailaa, jotka voi itse valita ja ne voi pitää kevyessä bägissä tai irrallaan kädessä. Allekirjoittanut on pelannut kaikki Speedgolfin kierroksensa kolmella mailalla. Parhaimmaiksi yhdistelmäksi on todettu 21-asteinen puu7, Pw ja putteri, joita kannan käsissä juostessa. Esimerkiksi puu3 ja rauta7 yhdistelmä oli aivan liian riskipitoinen yhdistelmä, vaikka lyönnit olisivatkin pitempiä.  


Sen lisäksi varusteina on kolme palloa ja griinihaarukka (Speedgolfissa pitää normaaliin tapaan korjata alastulojäljet, divotit ja haravoida bunkkerit yms.).

Mailoja ei saa kuvan tapaan (joka on otettu kierroksen päättymisen jälkeen) pitää greenillä, vaan ne pitää olla ulkopuolella. Käytännössä aamukasteessa pistän aina putterin maahan alimmaiseksi, sillä sen gripin kastumisessa on vähiten merkitystä. Puumailan grippiä yrittää aina pitää irrallaan maasta.

Speedgolf on aamuvirkkujen pelimuoto, sillä edes myöhään illalla ei kierrosta pääse normaalitilanteessa tyhjään kenttään pelaamaan, kun normaali golfkierros kuitenkin kestää neljä tuntia ja Speedgolfissa noin tunnin. Aamulla oman haasteensa tuo toki myös kenttähenkilökunta, joka ei odota näkevänsä pelaajia kentällä siihen aikaan. Mutta aina asiat ovat hyvin sujuneet, vaikka pientä odottelua voi tullakin. Varovaisuutta ja toisten huomioimista on Speedgolfissakin ehdottomasti noudatettava.

Kierrokselle tulee yleensä mittaa 8-9 kilometriä. Pelaaminen tuntuu vähän kuin pelaisi jääkiekkoa pitkillä vaihdoilla, kun sykekäyrät on aika poukkoilevia. Yllättävän kova keskivauhti golfkierrokselle kuitenkin tulee. Esimerkiksi alla olevalla kierroksella se oli 7,45 min/km, eli vain noin kolmenneksen hiljempaa kuin allekirjoittaneen tavallisella lenkillä (5,45 min/km). Lopussa väsymys alkaa hieman vaikuttamaan golfiin ja yleensä loppuun tulee muutamia tyhmiä virheitä, kuten missattuja lyhyitä putteja. Äkkiseltään silti virheiden määrää kuvittelisi väsymyksessä isommaksi, kun golf on kuitenkin pelinä aika herkkää touhua.


Yllä olevalla kierroksella aikatulos oli siis 66 (tasaminuutit ylöspäin pyöristettynä) ja lyöntejä kertyi 93 (oma Speedgolf ennätys Linna Golfissa) eli Speedgolf tulos oli 159. Se on 33 yli Speedgolfin par'in (72 lyöntiä + 54 minuuttia). 


maanantai 4. toukokuuta 2020

Facebookin Korona-juoksuryhmä motivoi juoksemaan

Kun kaikki kevään juoksutapahtumat on peruutettu, tilalle löytyy uusia luovia ratkaisuja. Hämeenlinnalainen Antti Lindvall keksi perustaa Facebook-ryhmän Korona-juoksu, jossa lenkkejä pääsee juoksemaan ja vertailemaan muiden kanssa näin poikkeusaikanakin, kun juoksulenkki pitää suorittaa yksin tai korkeintaan pareittain.

Ryhmässä kootaan juoksijoiden juoksemia tuloksia neljältä eri matkalta: 5 km, 10 km, puolimaraton ja maraton. Näistä esimerkiksi kolme ensimmäistä muodostaa triplan ja kaikki neljä täyskäden.

Ryhmä keräsi nopeasti toista tuhatta jäsentä ja nyt jäseniä näyttää olevan 1869. Näistä yli 40 % on suorittanut vähintään yhden matkan. 

Ryhmässä on lomake, jolla oma tulos ilmoitetaan ylläpitoon. Lisäksi hyväksyttävä suoritus vaatii päivityksen ryhmään kellosta/sovelluksesta, jossa matka ja aika näkyvät (esimerkiksi alla oleva kuvaruutukopio Sports Trackerin sovelluksesta). 


Matkaileva maratoonari löysi ryhmän Hämeen Sanomien jutun perusteella juuri oman Korona-maratonin suorittamisen yhteydessä huhtikuun alussa. Päivitin maratonin ryhmään ja parin viikon palautumisen jälkeen suoritin viikon aikana myös kolme muuta matkaa, joten Korona-juoksun täyskäsi tuli suoritettua. 

Antti Lindvallin ohella ylläpidosta vastaa neljä muutakin henkilöä ja tilastojen kerääminen ja julkaiseminen on kyllä ylläpidon puolesta todella ahkeraa. Lisäksi tilastoja on todella monipuolisesti lajiteltuina. 


Korona-jouksuryhmä toimii toukokuun loppuun saakka, joten vielä sinne ehtii omia lenkkejä päivittää. 

Iso käsi ja kiitos lähtee vaivannäöstä ja hienosta ideasta Antti Lindvallille ja koko ylläpitotiimille! 

keskiviikko 8. huhtikuuta 2020

Hyrvälä City Marathon (epävirallinen) / kevät 2020

Koronavirus COVID-19 vaikutti kaiken muun lisäksi myös kevään 2020 maratoneihin. Käytännössä kaikki kevään maratonit peruttiin. Näin kävi myös Matkailevan maratoonarin kevään valinnalle, Bratislavan maratonille.

Koronaviruksen aiheuttaminen toimien ja rajoitusten kanssa tulee elää hieman erilaista elämää kuin mihin on tottunut. Ja tämä koskee lenkkeilyä siinä missä muutakin elämää. Ja koska koronalle ei saa periksi antaa, Matkaileva maratoonari osaltaan rikkoi kaikkia juoksemiseen liittyviä periaatteitaan ja juoksi maratonin kotiseudulla samana päivänä ja samaan kellonaikaan kuin maraton Bratislavassa olisi juostu.


Maratonin reitin suunnittelu oli yllättävän nopea prosessi. Siihen aikaa meni alle puoli tuntia ja siitäkin suurin osa meni googlemapsissa reitin "asetteluun", koska ajateltu reitti ei kulkenut ainoastaan autoteitä pitkin, vaan se myötäili myös Vanajaveden rantojen ulkoilureittejä. Juomapisteiden (perhe toimitti autolla juomaa) suunnittelukin meni näppärästi, kun asiaa saa miettiä tuttujen paikkojen kautta.


Suuri ero normaaliin maratontapahtumiin oli heti lähdössä. Lähtöalue Hattulassa, Hyrvälän kylän keskustassa oli täysin hiljainen, vaikka keväinen aamu oli upea. Paikalla oli vain allekirjoittanut. Yleisö loisti poissaolollaan eikä paikalla ollut muita juoksijoita, huoltojoukkoja, tv-kameroita tai bajamajoja.


En ollut kertonut juoksusta kenelläkään, perhettä varoittelin edellisenä iltana juomahuoltotarpeesta. Lähtöpaikalla tein päivityksen Facebookiin ja se johti juoksun aikana useampaan kohtaamiseen. Toinen tytär tuli juoma-auton kyydissä mukaan juoksemaan yhden juoma-aseman välin, yksi ystävä tuli pyöräilemään rinnalle muutaman kilometrin ja muutama ystävä tuli reitille kannustamaan. Useampikin henkilö yritti löytää maratoonaria reitin varrelta, mutta "ohjeet" (kuva reittikartasta päivityksessä) oli todella puutteelliset. Olen äärimmäisen kiitollinen ja otettu kaikista näistä, kuten myös kannustuksesta Facebookissa ja muissa kohtaamisissa!


Mitä maratonin juoksemisesta yksin kotimaisemissa jäi mieleen? Hulluinta tässä on se, että en oikein osaa edes vastata. Minä vain juoksin. Vaimo kysyi juoksun jälkeen, mitä ajattelin matkalla. En oikein osannut vastata siihenkään. En edes kuunnellut yhtään musiikkia eikä tullut oikein mietittyä työjuttuakaan. Ympäristöä tuli kyllä huomioitua ihan eri tavalla kuin muuten autolla ohi ajellessa ja lasten nallebongauksen nallet ikkunoilla ja parvekkeilla ilahduttivat myös juoksijaa.


Juoksisinko maratonin uudestaan? En, koska en juokse muitakaan maratoneja uudestaan. Enkä olisi tätäkään juossut, jos sää olisi ollut huono. Mutta jos Koronakriisi on jotain opettanut, niin enää ei voi olla täysin varma edes itsestäänselvyyksistä.


Omaa reittiäkään on vaikea arvioida, mutta vaikka kotiseuturakkaudenkin ottaa pois, niin kyllä Hämeenlinnan reittimaastot (linkki päivitykseen) juoksemiseen ovat parasta A-luokkaa. Kansallinen kaupunkipuisto on kyllä lenkkeilijän paratiisi. Ja kyllä reitin maaseutupätkillekin nättiä kylätietä riitti, kuten historiallinen Hämeen Härkätie.


Ja loppuun vielä kuva (yllä) maalilinjasta. Näettehän tekin maalinauhan roikkumassa tuossa suosikkimännyssäni?

Aika 4.19,12
Sports Tracker

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Ateena - syksy 2019
Vilna - syksy 2019
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018
Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Bratislavan maraton peruuntui Koronan takia

Kevätmaratonin valinta osui tänä keväänä Bratislavaan, vaikka myös Soulin maratonia tuli tutkailtua pitkään.

Bratislavan marathon piti juosta huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna, mutta Slovakian hallitus peruutti tapahtumat jo viime viikonloppuna. Tänä siitäkin huolimatta, että Slovakiassa on vain muutama Korona-tartunta, joten Slovakiassa on kyllä toimittu Koronan suhteen etulinjassa.

Alkuviikosta tuli Bratislavan järjestäjiltä tietoa, että tapahtumaa ei olekaan peruutettu, vaan sitä siirretään. Uusi päivä on syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Ilmoittautumisen voi siirtää sinne tai vuosille 2021-2023, joten vaihtoehtoa ainakin annetaan. Osallistumismaksun palautus (40 €) ei taida olla vaihtoehtona, mutta tarkempia tietoja järjestäjiltä tulee myöhemmin. Pitänee miettiä, josko Bratislava olisi ohjelmassa syksyllä.

Yllättää tässä vaiheessa on, että kevään ykkösmaratoneja Lontoossa ja Bostonissa ei olla vielä peruutettu. World Marathon Majors -sarjaan kuuluva Tokion maraton käytännössä peruutettiin kaksi viikkoa sitten, sillä siellä juoksivat huippujuoksijat (Ylen uutinen asiasta https://yle.fi/urheilu/3-11213516).

torstai 23. tammikuuta 2020

Lenkkeily / Singapore ja Kuala Lumpur

Kaakkois-Aasian suurkaupungit olivat lenkkeilijälle kuin yö ja päivä.

SINGAPORE
Odotukset väkimäärältään Suomen kokoisen, mutta pinta-alaltaan pääkaupunkiseutua (Helsinki, Espoo, Vantaa) hieman pienempää Singaporea kohtaan olivat etukäteen positiiviset. Singapore yllätti lenkkeilijän täydellisesti. Singapore on yksi parhaimmista lenkkeilykaupungeista, joissa Matkaileva Maratoonari on käynyt.


Toki suurkaupungin liikenne asettaa omat rajoituksensa, mutta lähtökohtaisesti ei koskaan pety, kun suuntaan lenkille veden äärelle. Lähes kaikkialla keskustan alueella vesistön vieressä kulkee leveät jalankulku-/pyörätiet. Jokien osalta jopa molemmin puolin jokia. Lisäksi jalankulkijoille on tehty omia siltoja jokien ylitse, hulppeimpana Helix Bridge.


Muualla lenkkeily onkin hankalampaa. Suojateiden odotusajat on pitkiä ja Singaporessa kukaan ei kävele punaisia päin. Lisäksi suojateitä on aika harvakseltaan ja usein pitää käyttää yli-/alikulkukäytäviä.


Ydinkeskustan upeita lenkkeilypaikkoja on Singapore River (molemmin puolin), Marina Bay, Gardens by the Bay, jotka kaikki voi yhdistää upeaksi, reilun 10 kilometrin lenkiksi.

Gardens by the Bayssä voi toki jo itsessäänkin kierrällä pitkään, mutta se toimii lenkkipaikkana vain aamuisin. Iltaisin väkeä on niin paljon liikkeellä, että juokseminen väkijoukossa on hankalaa, vaikka maisemiltaan Gardens by the Bay on illalla parhaimmillaan.


Hienoa juoksureittiä on tarjolla myös maailmanpyörältä pohjoiseen juostessa Kallang Riveriä kohti. Kallangin äärellä reitit ovat rauhallisempia kuin Singaporejoen varrella.


Oma suosikkikohde oli Marina East Park, josta avautui hienot näkymät keskustan pilvenpiirtäjiin ja Gardens by the Bayhin. Marina East Parkissä juoksuväylät olivat leveät ja papukaijat lentelivät juoksijan kirittäjinä.


Pisimpää yhtäjaksoista merenrantaa pystyy juoksemaan East Coast Parkissa, mutta sinne tulee jo keskustan hotelleista reilummin matkaa.

Etukäteen olin googletellut, että Southern Ridges olisi upea paikka juosta hieman vaatimassa maastossa, mutta puolen tunnin metromatka suuntaansa ei saanut sinne lähtemään, koska keskustassa itsessään juoksumaastot oli jo parasta A-luokkaa.

Tärkeitä seikkoja Singaporessa juoksemisesta nauttimiseen on kaupungin turvallisuus ja siisteys. Oloa ei tuntenut siellä kertaakaan turvattomaksi eikä aamulenkeillä nähnyt yhtäkään koditonta, joita Euroopankin suurkaupungeiden puistoissa ja porttikongeissa tuppaa olemaan enemmän tai vähemmän. Aamulenkeillä ennen auringon nousua harvemmin näkee naisia yksin juoksemassa, mutta Singaporessa heitäkin oli paljon. Toki haastetta Singaporessa juoksemiseen tuo toki aika kuuma ja varsin koskea ilma.


KUALA LUMPUR
Tunnin lennon päässä Singaporesta lenkkeily muuttuikin ihan tyystin. Malesian kahden miljoonan asukkaan (esikaupunkeineen 7,2) pääkaupungissa Singaporen turvallisuus ja siisteys oli vain hauras muisto.

Kuala Lumpurissa lenkkeilijä (tai kävelijä) ei merkitse autoilijoille mitään. Suojatiet eivät ole suojateitä, vaan merkittyjä tien ylityspaikkoja. Punaiset valot ei autoilijoita läheskään aina pysäytä.


Kävelytiellä pihasta tulevat autot eivät jalankulkijaa varo ja jalkakäytävällä saattaa ihan hyvin tulla yhtäkkiä moottoripyörikin vastaan. Lisäksi jalkakäytävät saattavat olla huonokuntoisia.


Keskusta-alueella tuli vain kaksi järkevää lenkkipaikkaa vastaan, Perdana Botanical Gardens ja KLCC Park, joten lenkkeilijälle suositukset on ottaa hotelli läheltä näitä.

KLCC Park sijaitsee kaksoistornien juuressa kultaisessa kolmiossa ja suurin osa isoimmista hotelleista sijaitsee lähistöllä.

Puistossa maisemat on kaupunkimaisen upeat. Puisto ei iso ole, mutta sitä kiertää n. 1,3 km juoksurata tartan-pinnalla.


Perdana Botanical Gardens on isompi puisto, jossa vaihtoehtoisia reittejä riittää enemmän ja maastokin on vaihtelevampaa. Puisto on normaalin oloinen vihreä keidas suurkaupungin keskellä ja varsin suosittu paikka paikallisten keskuudessa.


Huomioitavaa on, että jos hotelli on kultaisessa kolmiossa, niin matkaa PBG:hen tulee 3-4 kilometriä ja se ei ole helpointa maastoa juosta.


Sunnuntaina Kuala Lumpurissa odotti aamulenkille lähtiessä yllätys. Kadut oli laitettu kiinni klo 7-9 ja joku juoksutapahtuma oli käynnissä. Sinne pystyi hyvin hyppäämään funruniin mukaan ja sitä kautta sai kaupungin keskustaa paremmin haltuun, kun maisemiakin pystyi ihailemaan turvallisesti. Googlettamalla selvisi, että näitä juoksu-/car free sunday -tapahtumia pidetään lähes joka sunnuntai.


lauantai 16. marraskuuta 2019

Ateena (autenttinen) maraton / syksy 2019

Monivuotisena haaveena on ollut lähteä juoksemaan maratoonarin "mekasta" Marathonista Ateenaan juostava autenttinen maraton. Haaveen toteuttamista on hillinnyt se, että kyseinen maraton juostaan aina isänpäivänä. Nyt oli kuitenkin aika juosta legendaarinen maraton, 2509 vuotta sotilaslähetti Feidippidesin jälkeen.


Matkailevalle maratoonarille Ateenan autenttinen maraton kuuluu ns. pakolliseen osastoon. Historista, urheilusta ja urheiluhistoriasta kiinnostuneelle riittää jo se, että maratonin maali on vuonna 1896 käytyen ensimmäisten nykyaikaisten olympialaisten stadionilla. Lisäksi sama reitti juostiin Ateenan isännöimien vuoden 2004 olympiakisojen maratonina.

Numeroiden haku oli Pireuksessa pidetystä Exposta, joten siinä pääsi tutustumaan merelliseen Ateenaan Rivieraan. Expo oli varsin laaja ja kerrankin numeroiden hakija "pakotettiin" kävelemään koko messualue läpi, sillä numerot sai alkupäästä ja juoksupaidan loppupäästä.


Koska maraton starttaa Marathonista, on juoksuaamuna tiedossa bussirumba 20.000 juoksijan kuljettamiseksi lähtöpaikalle Marathoniin. Busseihin pääsi Syntagman aukiolta todella mallikkaasti, matkan varrella olleessa toisessa lähtöpisteessä busseja ei näyttänyt vastaavaa määrää olevan. Kaikkiaan lähtöpisteita oli kuusi eri puolella Ateenaa. Viimeiset bussit lähti klo 6.45 (itse menin lähtäpaikalle 6.15) ja maraton starttasi klo 9.00. Bussimatka kesti reilun tunnin.


Marathonissa aika on lähdön odottelua. Nähtävää ei ollut kuin voiton jumalattaren Niken patsas. Lähtösuoran vieressä yleisurheilukentällä oli kohtuullisesti bajamajoja ja vettä oli tarjolla.


Lähtö oli yllättävän sujuva juoksijoiden määrän huomioiden. Liikkeelle pääsi minuutti per blokki. Taustalla paloi "olympiatuli".


Odotusarvo maratonin reitistä oli etukäteen tylsä ja mäkinen. Jo kartalta näki, että reitti kulkee maratonhaudan koukkausta lukuunottamatta maantietä pitkin Marathonista Ateenaan. Reitti ei kuitenkaan ollut pelkkää maaseudulla juoksemista, vaan suurin osa reitistä oli asutusta ja matkalla oli pienempiä kaupunkeja. Vain Marathonin haudan kierrossa juostiin samaa tietä kahteen kertaan vajaa kilometrin matkan.


Mäkisyyttäkin odotti ehkä enemmänkin kuin mitä sitä lopulta oli. Noin 17-31 kilometrin välillä nousua tuli melkein jatkuvasti, korkeuserona vähän yli 200 metriä (alla olevassa kartassa näkyy myös profiili). Ateenan maraton lienee ainoa, jossa kilometripaalut ovat läpi vuoden näkyvillä liikennemerkein. Juoksussa lisäksi oli isot liput lisäämässä näkyvyyttä.


31 kilometrin jälkeen oli mukavaa, kun viimeisen ylämäen jälkeen alkoi alamäki ja sen tiesi jatkuvan maaliin asti. Fiilis oli melkein kuin maaliin olisi tullut. Harvoin sellaista tuntemusta tulee kymmenen kilometriä ennen maalia.


Lisäksi loppuosuus oli kaupunkimaisempaa juoksemista ja kannustajia oli enemmän. Kannustajia oli yleisestikin kyllä Ateenan maratonilla kadun varsilla varsin paljon eurooppalaiseksi maratoniksi. Sen tunsi, että maraton on ateenalaisille iso juttu.


Juoksun ehdoton huippukohta oli maaliin tulo legendaarisille Panathinaiko stadionille. Maratonin päättäminen olympialaisten näyttämölle on aina erityistä, mutta lopetus maailman ehkä vanhimmalle urheilustadionille (stadion on rakennettu Ateenan antiikin aikaisen stadionin raunioiden paikalle ensimmäisiä nykyaikaisia olympialaisia vuonna 1896 varten) oli kyllä jotain todella erityislaatuista.


Ateenan autenttinen maraton on ristiriitaisen maratonin maineessa. Monet tuntuvat sitä joko rakastavan tai vihaavan. Matkailevalle maratoonarille reissu oli kokonaisuutena hieno kokemus, kun en ollut aikaisemmin Ateenassa käynyt. En rakastanut autenttiseen maratoniin enkä Ateenaankaan, mutta ainakin kerran molemmat kokee mielellään. Ennätysaikoja ei Ateenasta voi reitin mäkisyyden takia odottaa, mutta ei se mäkisyys mahdottomia aikoja vie. Oman tuntemuksen mukaan olin jämptisti neljän tunnin kunnossa ja loppuaika oli kuusi minuuttia sen päälle.

Aika 4.05,53
Sports Tracker

Vahva hotellisuositus:
Nyt voi Ateenaan kyllä antaa harvinaisesti erittäin vahvan hotellisuosituksen. in[n]Athens on loistavalla sijainnilla oleva pieni ja hyvätasoinen hotelli. Aamupala oli mielettömän hyvä henkilökohtaisesti laitettuine omeleitteineen, bageleihiin ja pannukakkuineen. Maratoonarille paikka on todella hyvä. Syntagman linja-autojen lähtöpaikalle kävelee kaksi minuuttia ja maalista hotellille käveli kymmenessä minuutissa (kuten myös päänähtävyyksiin Akrolikseen, Agoraan tai Monastirin aukiolle). Palveluasenne hotellissa oli uskomaton. Esimerkiksi normaalisti aamupala alkaa klo 7.30, mutta maratoonareita varten juoksuaamuna aamupalalle pääsi jo klo 5.00 alkaen.


Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Vilna - syksy 2019
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018
Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

torstai 19. syyskuuta 2019

Vilna marathon / syksy 2019

Vilna on kaupunkina ihan lähellä, mutta silti niin kaukana. Maraton olikin hyvä syy lähteä käymään ensimmäistä kertaa Vilnassa. Ja kieltämättä jonkun tällaisen syyn käynti Vilnassa tarvitseekin. Laajasta vanhasta kaupungista (Unescon maailmanperintökohde) huolimatta ei Vilna pelkkänä kaupunkilomana ensimmäisiä vaihtoehtoja ole. Toki mukavia terasseja riittää ympäri kaupunkia, mutta ei se silti ihan riitä.


Vilnan marathon juostaan hieman erikoisesti samana viikonloppuna kuin Tallinnan maraton. Puitteiltaan nämä kaksi muistuttivatkin toisiaan, tosin Tallinnan maratonin osallistujamäärät taitavat olla kolminkertaiset verrattuna Vilnaan (Vilnassa noin 3.000 osallistujaa täys- ja puolimaratonilla).


Ensimmäisen kerran hyvä mieli tuli ilmoittautuessa. Osallistumismaksu maratonille oli ainoastaan 25 euroa (sisältää myös t-paidan). Messut oli Tallinnan tapaan torilla (Katedraalin aukio) teltoissa, jossa oli myös lähtö ja maali. Messuosastoja ei montaa ollut, mutta plussa annetaan ilmaisesta pasta-lounaasta.

Edellisenä vuonna reitti oli ollut kaksi kertaa puolikas, mutta nyt maraton juostiin kokonaan erillisellä reitillä. Kartassa näytti, että "vastakkainjuoksua" olisi paljonkin, mutta todellisuudessa sitä ei niin paljon ollut. Toiseen suuntaan saatettiin esimerkiksi juosta joen yläpenkalla ja vastakkaiseen sitten alapenkalla.  Puolimaratonin kanssa reitti oli yhteneväinen ensimmäiset 18 kilometriä.


Teiden kunto oli kokonaisuutena parempi kuin Tallinnassa, siitä ei ole valittamista. Aika paljon juostiin Vilnaa halkovan Neris-joen molemmin puolin, mutta jokinäkymiä ei runsaan kasvillisuuden myötä ollut niin paljon kuin karttaa katsomalla voisi kuvitella. Autojen seassa ei tarvinnut juosta, tosin jollain teillä autoja oli kyllä parkissa, mutta juoksua ne eivät häirinneet. 


Reitin kohokohdat oli säästetty loppuun. Viimeiset vajaat viisi kilometriä reitti kierteli pitkin vanhaa kaupunkia. Aika paljon mutkittelua loppuun mahtui ja joskus reitin suuntaa sai hieman miettiä, mutta kokonaisuutena viimeiset kilometrit olivat hienot.


Tankkauspisteitä oli kiitettävän paljon, noin neljän kilometrin välein. Tarjottavat oli aika simppeliä, vettä ja joskus hedelmiä. Vapaaehtoisten iloisuus ja ystävällisyys ansaitsee myös plussan.


Kokonaisuutena kokemus oli ihan ok. Toki ei odotuksetkaan kauhean korkeat olleet. Vilna on helppo paikka esimerkiksi ensimmäiselle ulkomaiselle maratonille, kaikki on helposti hanskattavissa. Jos uudestaan pitäisi mennä Tallinnan tai Vilnan maratonille, niin valitsisin silti Tallinnan isomman osallistujamäärän takia. Vilna ei myöskään ole kaikkein nopeimpia maratoneja, sillä korkeuseroja on jonkin verran, ei kuitenkaan merkittävästi.


Vilnan maraton jää kuitenkin itselle mieleen yhtenä upeimmista kokemuksista, sillä ensimmäistä kertaa mukana oli Matkailevan maratoonarin toinen sukupolvi. 16-vuotias tyttäreni totesi keväällä, että jos olet lähdössä syksyllä juoksemaan maratonia sellaiseen paikkaan, jossa hän ei ole ennen käynyt, hän voisi lähteä juoksemaan puolimaratonin. Tässä tytär oli kaikilta osin Matkailevan maratoonarin arvomaailman ytimessä, joten matka oli pakko järjestää (Vilnassa oli puolimaratonin ikäraja juuri 16 vuotta). Juoksun ja reissun paras anti olikin se, että tyttärelle jäi juoksusta positiivinen fiilis, joka varmasti kannustaa juoksuharrastuksen ja liikunnallisen elämäntavan jatkamiseen.

Aika 4:45,09
Sports Tracker

Ja loppuun hotellisuositus: Ibis Vilnius Centerissä on ehkä yksi parhaista hotelliyöpymisistä ikinä hinta/laatu-suhteella tarkasteltuna. Uudenkarheassa ja kaikin puolin siistissä hotellissa (jossa oli myös viihtyisä baari/ravintola), huone kahdelta hengeltä kahdeksi yöksi perushyvillä aamiaisilla maksoi yhteensä 84 euroa.

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018
Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009