Aikaisemmin keväällä ostin 11$:n arpalipukkeen New Yorkin marathonin paikkojen jakoon, mutta en kuulunut siihen noin 3% onnekkaaseen ryhmään, joka sai ostaa (hulppeaan 355 $ hintaan) paikan maratonille.
Keväällä Lontoon marathonin jälkeen pitää merkitä kalenteriin aina päivä, kun seuraavan vuoden Lontoon ballot eli arvontaan osallistuminen aukeaa. Parin tunnin aikana nettisivuilla tehdään maksimit eli 125.000 hakemusta Lontoon maratonille. Näistä joka noin joka viides voittaa paikan (ulkomaalaiskiintiöt on vähän epäselviä). Viime viikolla Lontooseen tuli kolmannen kerran rukkaset. Twitterissä joku irlantilainen kävi kuumana, kun hänet oli evätty jo 11. kerran.
Kesällä satuin katselemaan seuraavan kevään maratoneja. Silmiin sattui Tokion marathon helmikuun lopulla. Otin selvää siitä, miten sinne on mahdollista saada paikan. Elokuussa aukesi noin kuukauden slotti, jossa sai hakemuksen jättää. Tärkeintä arvonnassa oli se, että sitä ei tarvinnut maksaa etukäteen eikä paikan lunastamiseen tarvinnut sitoutua. Odotukset eivät olleet korkealla, sillä ballotin sulkeutumisen jälkeen tuli viesti, että yli 305.000 hakemusta ja jätetty. Paikkoja arvonnassa oli 30.000.
Viime viikolla tuli viesti, että hakemukseni on voittanut paikan maratonilla. Hurraa!
Paikan lunastamiseen aikaa on puolitoista viikkoa, joten nyt on kirjastosta lainattu Tokio-kirjoja. Maraton maksaa noin 90 euroa, joten huvikseen sitä ei viitsi lunastaa. Mielikuvallisesti Tokio on todella kallis kaupunki, mutta ainakin helmikuun lopussa maratonin aikaan hotellien hinnat oli kohtuullisia. Neljän tähden keskustahotelleja sai 80-100 euroon ja vähän heikompia 60-80 euroon. Tokio lennot vain maksaa noin 700 euroa ja se on paljon se. Stockmannin Hulluilta Päiviltä saisi Nagoyan lentoja 499 euroon ja nyt selvittelyn alla junayhteydet Nagoyasta. Pitkävedot on ollut vetämässä jo pari päivää, mutta menestys on jäänyt heikoksi. Saas nähdä, miten äijän käy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti