keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Budapest marathon - syksy 2016

Budapestin maraton oli positiivinen yllätys, vaikka ei se nyt maailman suurimpia maratoneja olekaan. Tosin samaan hengen vetoon on todettava, että ei odotuksetkaan nyt maailman suurimmat olleet.

Maan yleiseen hintatasoon nähden maratonin osallistumismaksu (n. 85 €) oli suuri. Ensimmäistä kertaa törmäsin siihen, että osallistumismaksu sisälsi ruuan pasta partyssä (ruokajuomanakin sai jopa oluen). Numeroiden haku oli isoista teltoista Sankareiden aukion vieressä (Hösök Tere), exposta ei ehkä voi puhua. Lauantaina oli hieno huomata, että aukiolla oli täysi säpinä päällä, sillä puistossa järjestettiin koko viikonlopun erilaisia juoksutapahtumia mm. kouluryhmille.

Maratonin suurin ruuhka koettiin sunnuntaiaamuna jo ennen starttia, kun Hösök Terelle menevä vanha metrolinjan lyhyet metrot oli tupaten täynnä. Itse juoksu olikin sitten yllättävän ruuhkaton. Starttilinjan yli pääsi viisi minuuttia kärjen jälkeen.


Hösök Tereltä lähdettäessä reitti lähti Budapestin "ykköskatu" Andrassy Utia keskustaan päin. Leveä katu oli erinomainen juoksun alkuun. Andrassy Ut on hieno, siinä on tilaa ja ensimmäiset kolme kilometriä oopperatalolle oli loivaa alamäkeä, joten juoksu lähti helposti rullaamaan.

Oopperatalolle pitää antaa pisteet, sillä oopperan portailla oli talon väestä koottu noin 30 hengen kuoro laulamaan. Loistavaa mainosta oopperalle! Alkumatkalle nähtävyyksiä reitillä oli paljon, sillä siinä juostiin mm. ketjusillalla ja Budapestin linnan maisemissa (ei sentään mäelle noustu).

Reitin ylivoimaisesti hienoin osuus oli 15-25 km kohdalla. Silloin juostiin Budan puolella aivan Tonavan rannassa kymmenen kilometrin pätkä Margaretin saaren pohjoispuolelta aina Kopaszi-gatin puistolle saakka. Siinä ei liikenteen äänet kuuluneet ja oli uskomattoman rauhallista ja hiljaista juosta virtaavan veden reunaa pitkin aivan eurooppalaisen suurkaupungin sydämessä.


Myös Pestin puolella juostiin pari kilometriä Tonavan vartta pitkin, mutta siellä ei niin lähelle Tonavaa päässyt. Lopussa viimeiset neljä kilometriä juostiin kaupunginpuistossa.


Huoltopisteistä Budapest saa isot plussat. Niitä oli nomaalia enemmän (noin 4 km välein, yleensä 5 km välein) ja joka lähes pisteellä oli "täysi tarjoilu" (vesi, urheilujuomat, banaanit, rusinat yms.). Vessoja oli lähtöpaikalla riittävästi ja matkallakin jonkin verran.

Kaikesta hyvästä huolimatta Budapestillä on vielä matkaa IAAF:n mitalimaratoniksi. Isoimmat puutteet ovat väliaikojen täydellinen puuttuminen (Facebook/Twitter-seurannasta puhumattakaan) ja "vastaanjuoksu" muutamassa kohdassa maratonia. Matkalta ei saanut väliaikoja mistään, ainoan kerran "ajanottomaton" yli mentiin 27 km kääntöpaikassa. Kelloja ei ollut kuin lähdössä ja maalissa. Pisin tien jakaminen vastakkaisiin suuntiin juoksijoiden välillä oli vajaan parin kilometrin pätkä noin 25-29 km. Kohtuullisen kapeat väylät oli merkattu harvakseltaan muovitötteröillä, joista monet olivat kaatuneet. Tiet oli osittain käytössä eikä parkissa olevia autoja oltu putsattu reitiltä (IAAF:n vaatimukset). Yleisesti väylät olivat kyllä riittävän leväitä. 

Oma juoksu meni hienosti ja tuloksena oli oma ennätys 3.53,00. Tiesin olevani kunnossa, mutta parin viikon kovat niska-hartiat säryt huolettivat. Haaveena oli 3.55. Budjetoin tahdin niin, että ensimmäiset 35 km menisi 5,30 min/km vauhtia ja loput 6,00 min/km tahdilla. 35 kilometrissä olin aikataulua edellä vajaat kaksi minuuttia ja se piti loppuun asti. Alle 5,30-tahtia pystyin pitämään 31 kilometriin asti (kilometriajat 5,15-5,25 välissä). Pari viimeistä kilometriä meni yli kuuden minuutin.

Tuskaisen ja yllättävän hetken koin noin 40 kilometrin huoltopaikalla, kun muovimukin reuna tuli juomisen jälkeen ihan veriseksi. Sylki oli myös punaista. Ensin sitä mietti, että lopetanko heti vai kävelenkö maaliin, jos verta tulee suusta. Taskussa oli paperia ja pyyhin sillä suun. Verijäljistä huomasi, että veri taitaa tulla huulesta ja niin olikin. Ylähuulen toinen kulma oli auennut aika lailla, mutta sehän ei juoksemista pysäyttänyt. Vedellä pienet pesut ja tassua taas toisen eteen.

Maratonin palautusjuomat nautittiin Bryan Adamsin konsertissa. Paikallisessa Hartwall Areenassa tuoppi olutta maksoi lähes kaksi euroa, mikä oli kaupungin halvimpia hintoja. Uskomatonta bisnestä.

Sports Tracker

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti