Toronto Waterfront marathon / syksy 2017

Syksyn maratonmatka suuntautui tällä kertaa Kanadaan, jonne lähdettiin maratonin lisäksi tapaamaan meillä pari vuotta sitten asunutta vaihto-oppilasta. Toronto Waterfront Marathon on toki myös itsessään riittävä syy matkustaa Torontoon.

Toronto Waterfront Marathon on IAAF:n kultamitalin saanut tapahtuma  https://www.iaaf.org/competitions/iaaf-label-road-races/calendar/2017. Jo siitä tietää, että maratonin järjestelyt ovat parasta A-ryhmää. Järjestelyistä iso plussa tulee myös siitä, että maratonin viralliseen hotelliin (Sheraton Toronto Centre) sai maratonin sivuston kautta osallistuja huoneen yli puolet päivän hintaa edullisemmin. Tällaiseen en ole koskaan törmännyt.

Järjestelyt toimivat kaikin puolin hyvin. Numeroiden haku sujui varmasti nopeammin kuin missään muussa isossa maratonissa. Kaupungin keskustaksi bajamajoja oli tuotu lähtöalueelle yllättävän paljon ja tiet oli putsattu autoista. Startista liikkeelle pääsi jo 10 minuuttia kärjen jälkeen.

Maratonilla tosin oli yllättävän vähän juoksijoita (noin 5.000), mutta puolikkaalla juoksijoita oli reilusti enemmän (yli 10.000). Toki viisi tuhatta juoksijaakin on jo sellainen määrä, ettei päätöspuolikkaallakaan tarvinnut yksin juosta missään vaiheessa.

Amerikkalaiseen tapaan oli paljon juoksijoita eri asusteissa, mm. Elvis ja tietysti Wayne Gretzky täysissä lätkävarusteissa. Joku Guinnessin maailmanennätysyritys oli maratonilla myös menossa, sillä jääkiekkovarusteet päällä juosseita oli liikkeellä aika paljon.

Maratonin reitti oli vähän kaksijakoinen. Lähtö ja maali olivat aivan kaupungin ytimessä kaupungintalon aukiolta (Nathan Philips Square). Ensimmäiset reilut viisi kilometriä juostiin kaupungissa, mutta sen jälkeen reitti meni rantabulevardille, joka juostiin kumpaankin suuntaan.

Jälkimmäisellä puolikkaalla reitistä yli puolet oli tien molempiin suuntiin juoksua, joka ei allekirjoittaneelta isoissa maratoneissa hurraa-huutoja kerää. The Beaches -village perimmäisessä kääntöpaikassa oli hienoa seutua uimarannan kera.

Keskustaan takaisin tulo oli myös maisemallisesti hieno pätkä juosta, kun suoran tien päässä siinsi pilvenpiirtäjät sekä vuodesta 1975 aina vuoteen 2007 asti maailman korkeimman rakennuksen titteli pitänyt CN Tower (jossa muuten kannattaa ehdottomasti käydä lounaalla tai illallisella. Upeat maisemat, hyvä ruoka ja pöytävarauksen tehneenä ravintolan asiakkaana pääsee hissiin jonottamatta).

Oma juoksu sujui oikein hyvin 33 kilometriin asti, mutta The Beach Villagessa tuli ongelmia. Nenästä alkoi vuotamaan norona verta ja sitten otettiin rauhallisemmin. Loppumatkan kävelin ja normaalia kevyemmin hölkkäilin. Tiedä sitten, mistä tuo verenvuoto johtui, sillä normaalisti verta ei nenästä tule koskaan. Ilma oli aika lämmin (+20-25 astetta) ja oma tankkauskin oli ehkä hieman vajavainen. Tiedä sitten olisiko niillä ollut asiaan vaikutusta.

Aika: 4.09,28
Reitti Sports Trackerissä

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009