Riika marathon / kevät 2023

Kolmas kerta toden sanoi. Edullisen ennakkomaksun myötä olin kahtena edellisenä vuonna ilmoittautunut Riian maratonille, mutta ensimmäinen kariutui koronatilanteeseen ja toinen flunssaan. 

Suuria ennakko-odotuksia Riikaan ei ollut, mutta maraton osoittautui vähintäänkin Tallinnan veroiseksi. Mukava maraton omassa kokoluokassaan (vajaat 20.000 juoksijaa). Expo oli varsin pelkistetty eikä jonottaa tarvinnut. Juoksupaita ei kuulunut hintaan, mutta muutaman kympin maksuun sitä ei odota.

Reitti oli uudistettu aikaisemmista vuosista ja nyt sitä testattiin syksyllä 2023 Riiassa järjestettäviin tiejuoksun MM-kisoihin, jossa matkoja on puolimaratonista alaspäin. Maratonin reitti oli aika lailla kaksi puolikkaan lenkkiä, toisella puolikkaalla ensimmäinen noin kolmannes poikkesi ensimmäisestä puolikkaasta. 

Reitti oli toimiva ja varsin tasainen. Tilaa oli juoksijamäärään riittävästi ensimmäiselläkin puolikkaalla (yhteislähtö puolikkaan ja koko maratonin osalta), jopa heti lähtösuoralla. Toistoa tuli harvinaisen paljon, sillä Vapaudenaukion läpi juostiin peräti neljä kertaa. Se ei todellakaan haitannut, vaan päinvastoin. Kaupungin ytimessä kannustajia riitti ja erityiskiitokset menee kansallispuvuissa tanssineille ja ylävitosia jakaneille nuorille. 

Tästä ydinkeskustassa tiiviisti juoksemisesta pitää antaa erityiskiitokset järjestäjille. Se on todella poikkeuksellista, että ydinkeskustan katuja suljetaan koko päiväksi. Tämä vaatii paljon resursseja järjestäjiltä ja poliisilta. 

Väinäjoki halkoo Riian aika lailla kahtia, mutta siitä huolimatta autoliikenteen merkittävin silta, Vansu, oli juoksun ajan suljettu. Kuvaavaa oli jossain vaiheessa juoksua myös se, että saman linjan raitiovaunuja seisoi kolme peräkkäin odottamassa juoksijoita. Ero Helsinki City Marathoniin oli silmiinpistävä. Järjestäjät ovat hoitaneet yhteiskuntasuhteet todella briljantisti!

Järjestelyt pelasivat muuten hienosti ja maalissa oli mukava tunnelma, sillä heti maalialueen jälkeen oli järjestetty street food -tapahtuma tukemaan juoksua ja siellä oli paljon ihmisiä liikkeellä. Mukava siinä oli siemaista olut ja ihailla normaalia tyylikkäämpään mitalia. 

Hotellivalintaa ei tarvitse seuraavilla Riian vierailuilla miettiä. Radisson Blu Elizabete oli erinomainen hotelli sopuisaan hintaan (105 euroa sis. kahden hengen aamiaiset). Tyylikkäät huoneet, laadukkaat vuoteet ja erinomainen sijainti. Aamiainen oli monipuolinen ja juoksijoita varten se oli aikaistettu. Ravintolasuosituksena voi tarjota poikkeuksellisen hyvää kalaravintolaa Zivju Leteä Art Nouveau -alueen vieressä. Laadukkaat raaka-aineet ja hintasokin oli Riian muuhun ravintolatarjontaan ja ruuan tasoon nähden alhainen. Kannattaa tehdä pöytävaraus ainakin viikonloppuna.    

Aika 3.56,24 Sports Tracker

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):

Soul - kevät 2023

Berliini - syksy 2022

Munchen - syksy 2021
Ateena - syksy 2019
Vilna - syksy 2019
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018

Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Lenkkeily / Venetsia, Bologna, Firenze

Pohjois-Italian kierroksella vierailtiin kolmessa historiallisessa, mutta lenkkeilijän kannalta varsin erilaisessa, kaupungissa. Italian erinomaisten junayhteyksien ansiosta kaupungin vaihtaminen pohjois-Italiassa onnistuu helposti. Junat ovat nopeita ja liput ajoissa etukäteen ostettuna hinnoiltaan edullisia. 

VENETSIA

Mielikuva ei petä. Juoksijan kannalta Venetsia on sekava ja sokkeloinen, mutta samaan aikaan se on todella mielenkiintoinen ja yllättävä. Ja maisemat ovat kyllä palkitsevia. 

Venetsiassa (saarella, mantereen puolelta ei ole kokemusta) aamulenkki on oikeastaan ainoa vaihtoehto. Kapeilla kujilla juokseminen oli vaarallista kaikille, kun sitä iltapäivällä yritti. Pääväylilläkin väkeä oli jopa joulukuussa riittävästi. 

Etukäteen Venetsiassa on kartalta aivan turha suunnitella reittejä. Ne eivät tule toteutumaan, vaikka juoksisi koko ajan puhelin kädessä. Opasteita talojen kyljissä on yritettävä seurata, jos vaikka San Marcon aukiolle haluaan, mutta opasteetkin ovat varsin vaikealukuisia.  

Toisaalta tässä piilee juuri Venetsian viehätys. Eksymisen voi itselle sallia, sillä pahasti harhaan ei voi kuitenkaan mennä. Tunnin aamulenkillä olin kolme kertaa hukassa tai umpikujassa kapeilla kujilla. 

Venetsiassa koin ensimmäistä kertaa senkin ihmeen, että tulva katkaisi lenkin. Useammassakin kohtaa vesi oli kanaalista noussut kävelytielle. Uniikki kokemus tämäkin. 

Lenkkikengät kannattaa ilman muuta Venetsiaan ottaa mukaan, vaikka mielikuvissa ne voisi jättää kotiinkin.

BOLOGNA

Ruokamatkailijan paratiisi ei osoittautunut lenkkeilijän paratiisiksi. Tai sitten yhden yön ja kahden lenkin kokemuksella ei oikeita lenkkimaastoja löydetty.

Keskusta on varsin tiivis eikä puistoja liiemmin siellä ole. Parco della Montagnolassa pystyy juoksemaan, mutta se on varsin pieni ja Certosa di Bologna oli (sinänsä hieno) hautausmaa.

Aamulenkki kaupungin ytimessä toimii kohtuullisesti, mutta esimerkiksi Quadrilateron alue on kuin häivähdys iltaisesta loistostaan, kun ravintoloiden luukut on kiinni. 

Poikkeuksellista Bolognan keskustassa on lukemattomat rakennusten kaariholvet, joista kaupunki on myös tunnettu. Monesti kävelykadut kulkevat niiden alla ja tämä tekee myös lenkille normaalista poikkeavan tunnelman. 

FIRENZE

Firenzessä on yksi allekirjoittaneen aamulenkkien suosikkipaikoista koko maailmassa. Piazzale Michelangelo.

Ponte Vecchion sillalta suuntaa joen vartta itään ja reilun kilometrin juoksun jälkeen nousee rappuset Piazzale Michelangelolle. Fiilis portaiden nousun jälkeen on kuin Rocky-leffoissa, mutta maisema on ihan jotain muuta kuin Philadelphia. Siinä hetkessä on historia vahvasti läsnä ja paatuneinmankin lenkkeilijän on pakko pysähtyä ihailemaan maisemaa toviksi. 

Arno-joen vartta voi hyvin juosta kävely-/pyörätietä pitkin Piazzale Michelangelolle hyvin pävälläkin, mutta jotenkin paikka on erityisen maaginen aamulla auringon noustessa. Toiseen suuntaan Arno-jokea löytyy Parco delle Cascinen puisto, joka on hyvä myös lenkkeilyyn. Näin upeassa kaupungissa ei vain halua puistossa juosta, kun maisemat joen varttakin pitkin juostessa ovat upeat. 

Oma hohtonsa on aamulenkillä myös juosta pari kertaa Firenzen tuomiokirkon (Santa Maria del Fiore) ympäri. Se on mahtava näky ja yölliseen aikaan jotenkin vielä vaikuttavampi kuin päivällä. 

Soul marathon / kevät 2023

Soulin maraton oli kokonaisuutena positiivinen kokemus, vaikka paljon parannettavaakin löytyi. Reitti oli mielenkiintoinen ja se päättyi vuoden 1988 olympiastadionille, josta tulee aina plussaa. Useat ongelmakohdat järjestelyissä tuntuvat uskomattomilta, sillä Soulin maraton on IAAF:n platina-tason road race (korkein taso) yhdessä isoimpien World Marathon Majoreiden kanssa. 

Haasteet alkoi jo ilmoittautumisesta, jossa kannattaa olla sanan mukaisesti hereillä. Itse en ollut ja kello 03.00 Suomen aikaa myyntiin tulleet paikat varattiin puolessa tunnissa. Aamulla paikkoja oli vielä kahden hengen viestiin. Sen otin heti kiinni, mutta nettisivut eivät päästäneet tekemään varausta loppuun asti. Instagramin ja sähköpostin kautta yritin saada selvyyttä asiaan, mutta kyselyihin ei ikinä vastattu. Pari viikkoa myöhemmin Instassa ilmoitettiin, että kahden ja neljän hengen viestiin tulee lisäpaikkoja myyntiin. Tällä kertaa varauksen pääsi tekemään loppuun saakka ja paikat viestiin järjestyi. Ja koska reitillä ei ollut mitään valvontaa, viestin aloittaja voi hyvin juosta koko maratoninkin :) 

Expossa numeroa hakiessa jonoja ei ollut yhtään paikallisten pisteillä, mutta ulkomaalaisten juoksijoiden pisteellä jonotimme noin puolitoista tuntia (kaksi deskiä), vaikka olimme suhteellisen ajoissa liikkeellä. Lähtöpaikka Gwanghwamunin aukio oli hieno, mutta vessojen puute (kuvassa ainoat vessat, kolme jaettua pientä vessakonttia) 17.000 juoksijalle oli ongelma. Reitin varrella oli harvakseltaan yksittäisiä bajamajoja (yksi miehille ja yksi naisille). Tämä on iso puute aina naisjuoksijoille, mutta itämaisessa kulttuurissa ei miehenäkään kehtaa mennä pusikkoon pisulle kuten Euroopassa. 

  

Juomapaikat olivat myös todella erikoisia ja toimimattomia. Yksittäisiä pöytiä oli viiden metrin välein ja niissä yksittäinen vapaaehtoinen yrittää kaataa vettä litran pullosta mukeihin, kun juoksijoita tulee hirveät määrät. Vapaaehtoisia kävi todella sääliksi juoksijoiden paineessa, kun juomaa joutui odottamaan. Loppumatkasta tämä vähän helpottui, kun porukka jakaantui tasaisemmin. 

Reitti itsessään oli positiivinen yllätys. Etukäteen kartalla se näytti vähän tylsältä, mutta "tiellä vastakkain" juostavia osuuksia ei ollut kuin parin kilometrin verran.Väljyyttä reitillä oli myös riittävästi ja siinä sai kohtuullisen kattavan kattauksen Souliin.  

Reitin ehkä hienoin kohta oli vähän ennen neljänkympin täyttymistä koittanut Han-joen ylitys, jossa joen vastarannalla näkyi upea Lotte World Tower. Olympiastadion portista stadionille saapuminen on aina mieleenpainuva hetki. 

Erityiskiitokset pitää antaa kohtuullisen osallistumismaksun (100 $ ulkomaalaisilta) lisäksi pakettiin kuuluneelle erinomaiselle Adidaksen juoksupaidalle ja hienolle mitalille. 

Kokonaisuutena Soulin maraton oli kyllä mielenkiintoinen kokemus ja hyvä syy matkata nykyisilläkin, 13 tunnin suorilla lennoilla tutustumaan Etelä-Koreaan. Idässä juoksut on aikaeron takia haasteellisia ja Soulissakin maraton starttasi 01.00 Suomen aikaa. Lyhyellä reissulla (neljä yötä) kellon siirtämisen aloitin kolme päivän ennen menolennon lähtöä heräämällä työpäivään aina pari tuntia edellispäivää aikaisemmin. Singaporelainen juoksija kehui Soulia erityisesti ilmastosta, joka soveltuu hyvin maratoniin. Sää Soulissa oli mainio, mutta huomioitavaa on, että yöt oli hieman pakkasella ja maratonin starttiaamuna oli nollakeli. Päiväksi ilma lämpeni noin 10-15 asteeseen, mutta jonkin verran savusumua Soulissa on. Liikkuminen Soulissa on helppoa, esimerkiksi kaikki metropysäkit tai -kartat on englanniksi. Ja ruoka oli poikkeuksetta todella hyvää!

Suosituksen Soulille voi ilman muuta antaa. Mutta jos nyt pitäisi lähteä uudelleen joko Tokion tai Soulin maratonille, niin valinta olisi Tokio. Niin kaupungin kuin maratoninkin puolesta.  

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):

Berliini - syksy 2022

Munchen - syksy 2021
Ateena - syksy 2019
Vilna - syksy 2019
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018

Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Lenkkeily / Pariisi

Pariisi kaupunkina on varsin laaja, joten kattavia lenkkeilyvihjeitä on hankala antaa. Lenkkivaihtoehdot riippuvat paljon siitä, missä hotelli/asunto sijaitsee. 

Lenkkeilijöitä Pariisissa näkee paljon, totesi tämän jopa ystäväni Seinen rantaa kulkiessamme. Seinen rantatörmillä onkin yleisesti varsin hyvä ja rauhallista juosta. Esimerkiksi Seinen pohjoispuolella vanha autotie aivan joen kupeessa on valjastettu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Huomioitavaa kuitenkin on, että Louvren kohdalla tie muuttuu vajaan kilometrin mittaiseksi tunneliksi, jota kyllä kannattaa välttää. Pariisin maratonilla tämä tunneli oli inhokkipaikka. 

Kuten suurkaupungeissa yleensäkin, myös Pariisissa isoimmat lenkkiporukat näkyy puistoissa. Pariisin keskustan puistojen parhaat juoksumahdollisuudet tarjoaa Luxembourgin puisto (Jardin du Luxembourg), kasvitieteellisen puutarha (Jardin des Plantes) ja Tuileries puisto (Jardin des Tuileteries).  

Kasvitieteellinen puutarha oli tammikuun reissulla itselle iloinen yllätys. Se oli erinomainen paikka juosta (Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisen tavoin) ja varmasti kesäaikaan ympäristö on huomattavasti enemmän ilo silmälle.

Tuileries on aina varma ja mahtipontinen valinta Louvren ja Concorden välissä, mutta siellä kannattaa olla ajoissa liikkeellä vaikka väylät ovatkin leveitä. Pariisin isoimmat, vähän kaupungin laitamilla olevista Boulogne (Bois de Boulogne) ja Vincennesin (Bois de Vincennes) puistoista kokemusta on vain maratonilta ja raveista eikä niihin kannata keskustasta suunnata. Eri asia on, jos hotelli on lähettyvillä. 

Poikkeuksellista Pariisin puistoissa on, että pitää huomioida puistojen aukioloajat. Ainakin allekirjoittanut on useamman kerran joutunut jatkamaan matkaa, kun puiston portit on kiinni. Esimerkiksi Luxenbourgin puisto on auki päivittäin 8.15-17.00. Jardin des Plantesissa aukioloajat vaihtelee vuodenajan mukaan. 

Viikonloppuisin aikaiset aamulenkit toimii myös pitkin Pariisin katuja ja esimerkiksi latinalaiset korttelit on hieno paikka satunnaiseen pyörimiseen. Joskus siinä voi sattumalta tulla TV:stä tuttukin paikka vastaan ihan huomaamatta, kuten yllä kuvassa oleva ravintola Emily in Paris -sarjasta.   

Berliini marathon / syksy 2022

Matkailevan maratoonari teki nyt poikkeuksen juoksufilosofiaan, kun ensimmäistä kertaa sama maraton juostiin toistamiseen (edellinen kerta syksyllä 2011). Kokemus on kuitenkin osoittanut, että World Marathon Majoreiden kohdalla voisi tehdä poikkeuksen. Juoksun jälkeen tämä mielipide vain vahvistui. 

11 vuotta sitten Berliiniin pääsi vielä mukaan ilmoittautumalla, mutta nykyään paikat menevät arvonnan kautta, vaikka juoksijoita on 45.000. Huomioitavaa on, että arvonnat suoritetaan lähes vuosi etukäteen marraskuussa. Jos mielii juosta syksyllä 2023 Berliinin maratonin, nyt on toimittava ja ilmoittauduttava arvontaan. 

Edellisen World Marathon Majorin olin juossut syksyllä 2015 New Yorkissa ja jo Stadtmitten metroasemalla numeroa hakemaan lähtiessä mieleen palautui, kuinka näitä isoja maratoneja on kaivannut. Metro Tempelhofin lentokentälle oli aivan tupaten täynnä ja jonotuksia oli luvassa joka paikassa. Mutta kaikki on ehdottavasti vaivan arvoista. Expon paikkana vanha lentokenttä terminaaleineen on aivan huikea. 

Ainoat järjestelyiden pyyhkeet voi antaa lähtöpaikalle saapumisesta. Sisäänpääsy lähtöalueelle oli huonosti opastettu ja järjestäjien ohjeetkin olivat hieman sekavia. Toki ihmisiä on mieletön määrä liikkeellä samaan aikaan. Lopulta kaikki meni hyvin, mutta aikaa kannattaa varata normaalia enemmän, sillä alue on iso ja käveltävää riittää. Lähdöt oli kolmessa eri aallossa 20 minuutin välein, mikä myös poikkesi edellisestä kerrasta. 

Reittinä Berliini on aivan timanttinen. Se on tasainen ja nopea sekä maisemiltaan hieno. Berliinin kaupungille on annettava iso hatunnosto maratonin arvon ymmärtämisestä. Reitti kiertää koko kaupungin eikä kertaataan juosta samaa paikkaa uudestaan. Lisäksi reitti pyörii ydinkeskustassa ja se vaatii liikenteen järjestämiseltä paljon. 

Lähtöruuhkia helpottaa paljon, kun pari ensimmäistä kilometriä juostaan Tiergartenissa leveää Bundesstrassea pitkin. Yllättävin huomio reitistä oli, että se on suurkaupungiksi todella vihreä ja vehreä. Pääteiden varsilla on paljon puita ja näkymä on jotenkin todella erikainen kuin vaikka Pariisissa. 

Suosikkipaikkoja on vanhan Itä-Berliinin puolella Aleksanderplatzilta mahtipontiselle Karl-Marx-Alleelle kääntyminen ja siinä juokseminen, Länsi-Berliinin puolella Kurfurstendammia pitkin juokseminen sekä tietysti maaliin saapuminen Brandenburgin portin ali. 

Ehdoton suosikkipaikka on silti Gendarmenmarktin aukiolle saapuminen noin 40 kilometrin kohdalla. Aukio kuuluu muutenkin allekirjoittaneen suosikkipaikkoihin missä vain. Joka kerta Berliinissä käydessä on käytävä aukion laidalla olevassa Rauschin suklaapuodin kahvilassa syömässä erinomaisia leivoksia upeilla maisemilla. 

Erityisesti näissä isoissa maratoneissa lämmittää aina ihmisten kannustus reitin varrella. On uskomatonta, että etunimellä kaltaistani tavallista sunnuntaijuoksijaa kannustetaan kymmeniä kertoja juoksun aikana. Ne merkitsevät aina paljon ja jälkikäteen aina harmittaa, jos ei ehtinyt kannustuksesta ohi juostessa kiittämään. 

Juoksun jälkeen vahva suositus lähtee Erdingerin terassille Gendarmarktin aukiolla, jossa voi nauttia virvoitusjuomia ja kannustaa muita juoksijoita. Ohi juostessa sitä ei voi olla huomaamatta :) Tälläkin kertaa sinne suunnattiin suoraan maalialueelta käymättä edes hotellin kautta. Siinä istuimme lopulta samassa pöydässä uusiseelantilaisen maratoonarin kanssa mitalit kaulassa palautusoluella keskustelemassa reitin vihreydestä, Eliud Kipchogen tekemästä uskomattomasta maailmanennätyksestä (2.01,09) ja politiikasta. 

Aika 3.38,21 Sports Tracker

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):

Munchen - syksy 2021
Ateena - syksy 2019
Vilna - syksy 2019
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018

Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Lenkkeily / Kaunas

Liettua ja Kaunas ei tule ensimmäisenä mieleen potentiaalisia matkakohteita kartoittaessa. Pikaisena viikonlopun budjettimatkakohteena Kaunas on Helsingistä lähtevien Ryanairin lentojen myötä ihan toimiva. Ennen Koronaa myös Wizzair lensi Turusta Kaunasiin.

Lenkkeilijä voi jo Google Mapsista hyvin olettaa, missä on Kaunaksen parhaat lenkkeilymaastot. Ne kulkee tietysti monen eurooppalaisen kaupungin tapaan joen rannalla ja niin homman laita on myös Kaunasissa. 

Hitaasti virtaavan Niemen-joen kaupungin puoleinen ranta tarjoaa oivat lenkkeilymaastot. Maisematkin ovat vanhan kaupungin niemen pohjois- ja eteläpuolella hieman erilaisia. 

Puistoista ei suositeltaviksi lenkkikohteiksi ollut. Azuolyno-puisto on hieman laajempi, mutta se on turhan kaukana keskustasta eikä se ollut vaivan arvoinen. Sakura-puisto voi kirsikkapuiden kukinnan aikaan ollakin mielenkiintoinen nähtävyys. 

Sen sijaan suosituksen saa Savanoriy-kadun ylämäki. Kun lentokenttäbussin (1 euro suuntaansa) ajoi pitkää alamäkeä kohti keskustaa, ensimmäinen ajatus oli heti, että tämä loiva ja pitkä mäki pitää tulla juoksemaan. 

Ja lenkiltä palautumiseen suosituksen saa ravintola Uoksas. Kuuden ruokalajin menu kuuden viinin kera oli hintaansa nähden (75 €) erinomainen. 

Lenkkeily / Rooma ja Napoli

ROOMA

En olisi ikinä uskonut kirjoittavani seuraavaa lausetta: Rooma on aamulenkkeilijän paratiisi. Kyllä aikaisemmillakin visiiteillä Roomaan on ollut hienoa juosta aamutuimaan porrastreeniä aitioilla Espanjalaisilla portailla, mutta aikaisemmin en ollut nähnyt isoa kuvaa. 

Rooman merkittävimmät nähtävyydet voi "ottaa haltuun" helposti aamulenkillä viikonloppuna, kun liikkeellä on ennen yhdeksää (arkipäivinä pitää olla ennen seitsemää ja silloinkin liikenne jo häiritsee). 

Hotelli oli tällä kertaa Piazza Barberinillä ja esimerkiksi siitä lähtiessä saa mahtavan kierroksen historialliseen Roomaan tunnin lenkillä (Terminin alueen hotelleista toimii myös hyvin): Espanjalaiset portaat - Piazza del Popolo - Castel Sant'Angelo - Vatikaani (Piazza San Pietro) - Piazza Navona - Pantheon - Fontana Di Trevi - Piazza Venezia - Capitolium - Forum - Colosseum - Palazzo del Quirinale - Quattro Fontane - Piazza Barberini. Ei tästä aamulenkki voi enää tulla mahtipontisemmaksi!

Ja jos haluaa lyhyemmän lenkin, noin viiden kilometrin kierroksen saa pudottamalla Vatikaanin pois ja menemällä Treviltä suoraan majapaikkaan. Tosin tässä tapauksessa ei pääse juoksemaan yhtä allekirjoittaneen suosikkikaduista, Via Della Concillazionea. Kuvassa Cantel Sant'Angelolta Piazza San Pietrolle vievä tie ei näytä oikein miltään, mutta Rooman maratonillakin se oli yksi ehdottomista kohokohdista. 

Jos aamuherätykset ei nappaa, niin parhaat paikat lenkkeilyyn Roomassa on Villa Borghesen puisto ja Tiberin rannat. Näitä on helppo suositella, sillä molemmissa juostessa vastaan tulee paikallisia lenkkiporukoita. Se yleensä jo kertoo, että ei ihan väärillä seuduilla olla. 

 

Tosin Tiberin rannalla juostessa maisemat on muurien myötä rajoitetut, mutta liikenne ei haittaa ja se on suurkaupungissa jo paljon. 

Villa Borghesen on puistona tyylikäs (jos kuivuus ei vaivaa) ja puistolenkillä nähtävää riittää patsaiden ja rakennustenkin osalta. Kannattaa myös poiketa Villa Medicin edustalle, josta aukeaa upea näkymä Rooman yli. 

Hyviä lenkkipuistoja ovat historiallisesta keskuksesta vähän kauempana olevat Villa Pamphili ja Villa Ada Savoia. Vilkkaampaan aikaan historiallisessa keskustassa puistojuoksupaikan tarjoaa myös Circus Maximus, jossa aikanaan hevoset ovat juosseet kilpaa oikein tosissaan. 

Ja simppeliksi aamulenkiksi voi aina ottaa myös vain yhden nähtävyyden. Ei lyhyellä lomalla voi kyllästyä Piazza Navonan tai Piazza del Popolon kaltaisten aukioiden pelkkään ympärijuoksuunkaan.

NAPOLI

Rooman hehkutuksesta mennään toiseen äärilaitaan. Tätäkään en uskonut kirjoittavani, mutta Napolissa juokseminen ei jaksa innostaa. Ja se jos mikä on harvinaista. Kaupunki on likainen, mukalakivinen ja liikenne on hullua jo aamutuimaan. Jotenkin jatkuvat graffittien töhertämät seinät saa mielenkin matalaksi. 

Villa Communalen puisto on ainoa keskustan vähänkään isompi puisto, mutta sekin on aika vaatimattoman kokoinen ja suurimmasta osasta hotelleista vähän sivussa. Aamulenkin sijasta päivän reippailuksi voikin ottaa Pompeissa kiertelyn tai Vesuviuksen rinteillä vaeltelun. Niin uskomatonta kuin se onkin, Pompein raunioilla ei ihan muutaman kilometrin kävelyllä selviä.