Ateena (autenttinen) maraton / syksy 2019

Monivuotisena haaveena on ollut lähteä juoksemaan maratoonarin "mekasta" Marathonista Ateenaan juostava autenttinen maraton. Haaveen toteuttamista on hillinnyt se, että kyseinen maraton juostaan aina isänpäivänä. Nyt oli kuitenkin aika juosta legendaarinen maraton, 2509 vuotta sotilaslähetti Feidippidesin jälkeen.

Matkailevalle maratoonarille Ateenan autenttinen maraton kuuluu ns. pakolliseen osastoon. Historista, urheilusta ja urheiluhistoriasta kiinnostuneelle riittää jo se, että maratonin maali on vuonna 1896 käytyen ensimmäisten nykyaikaisten olympialaisten stadionilla. Lisäksi sama reitti juostiin Ateenan isännöimien vuoden 2004 olympiakisojen maratonina.

Numeroiden haku oli Pireuksessa pidetystä Exposta, joten siinä pääsi tutustumaan merelliseen Ateenaan Rivieraan. Expo oli varsin laaja ja kerrankin numeroiden hakija "pakotettiin" kävelemään koko messualue läpi, sillä numerot sai alkupäästä ja juoksupaidan loppupäästä.

Koska maraton starttaa Marathonista, on juoksuaamuna tiedossa bussirumba 20.000 juoksijan kuljettamiseksi lähtöpaikalle Marathoniin. Busseihin pääsi Syntagman aukiolta todella mallikkaasti, matkan varrella olleessa toisessa lähtöpisteessä busseja ei näyttänyt vastaavaa määrää olevan. Kaikkiaan lähtöpisteita oli kuusi eri puolella Ateenaa. Viimeiset bussit lähti klo 6.45 (itse menin lähtäpaikalle 6.15) ja maraton starttasi klo 9.00. Bussimatka kesti reilun tunnin.

Marathonissa aika on lähdön odottelua. Nähtävää ei ollut kuin voiton jumalattaren Niken patsas. Lähtösuoran vieressä yleisurheilukentällä oli kohtuullisesti bajamajoja ja vettä oli tarjolla.

Lähtö oli yllättävän sujuva juoksijoiden määrän huomioiden. Liikkeelle pääsi minuutti per blokki. Taustalla paloi "olympiatuli".

Odotusarvo maratonin reitistä oli etukäteen tylsä ja mäkinen. Jo kartalta näki, että reitti kulkee maratonhaudan koukkausta lukuunottamatta maantietä pitkin Marathonista Ateenaan. Reitti ei kuitenkaan ollut pelkkää maaseudulla juoksemista, vaan suurin osa reitistä oli asutusta ja matkalla oli pienempiä kaupunkeja. Vain Marathonin haudan kierrossa juostiin samaa tietä kahteen kertaan vajaa kilometrin matkan.

Mäkisyyttäkin odotti ehkä enemmänkin kuin mitä sitä lopulta oli. Noin 17-31 kilometrin välillä nousua tuli melkein jatkuvasti, korkeuserona vähän yli 200 metriä (alla olevassa kartassa näkyy myös profiili). Ateenan maraton lienee ainoa, jossa kilometripaalut ovat läpi vuoden näkyvillä liikennemerkein. Juoksussa lisäksi oli isot liput lisäämässä näkyvyyttä.

31 kilometrin jälkeen oli mukavaa, kun viimeisen ylämäen jälkeen alkoi alamäki ja sen tiesi jatkuvan maaliin asti. Fiilis oli melkein kuin maaliin olisi tullut. Harvoin sellaista tuntemusta tulee kymmenen kilometriä ennen maalia.

Lisäksi loppuosuus oli kaupunkimaisempaa juoksemista ja kannustajia oli enemmän. Kannustajia oli yleisestikin kyllä Ateenan maratonilla kadun varsilla varsin paljon eurooppalaiseksi maratoniksi. Sen tunsi, että maraton on ateenalaisille iso juttu.

Juoksun ehdoton huippukohta oli maaliin tulo legendaarisille Panathinaiko stadionille. Maratonin päättäminen olympialaisten näyttämölle on aina erityistä, mutta lopetus maailman ehkä vanhimmalle urheilustadionille (stadion on rakennettu Ateenan antiikin aikaisen stadionin raunioiden paikalle ensimmäisiä nykyaikaisia olympialaisia vuonna 1896 varten) oli kyllä jotain todella erityislaatuista.

Ateenan autenttinen maraton on ristiriitaisen maratonin maineessa. Monet tuntuvat sitä joko rakastavan tai vihaavan. Matkailevalle maratoonarille reissu oli kokonaisuutena hieno kokemus, kun en ollut aikaisemmin Ateenassa käynyt. En rakastanut autenttiseen maratoniin enkä Ateenaankaan, mutta ainakin kerran molemmat kokee mielellään. Ennätysaikoja ei Ateenasta voi reitin mäkisyyden takia odottaa, mutta ei se mäkisyys mahdottomia aikoja vie. Oman tuntemuksen mukaan olin jämptisti neljän tunnin kunnossa ja loppuaika oli kuusi minuuttia sen päälle.

Aika 4.05,53
Sports Tracker

Vahva hotellisuositus:
Nyt voi Ateenaan kyllä antaa harvinaisesti erittäin vahvan hotellisuosituksen. in[n]Athens on loistavalla sijainnilla oleva pieni ja hyvätasoinen hotelli. Aamupala oli mielettömän hyvä henkilökohtaisesti laitettuine omeleitteineen, bageleihiin ja pannukakkuineen. Maratoonarille paikka on todella hyvä. Syntagman linja-autojen lähtöpaikalle kävelee kaksi minuuttia ja maalista hotellille käveli kymmenessä minuutissa (kuten myös päänähtävyyksiin Akrolikseen, Agoraan tai Monastirin aukiolle). Palveluasenne hotellissa oli uskomaton. Esimerkiksi normaalisti aamupala alkaa klo 7.30, mutta maratoonareita varten juoksuaamuna aamupalalle pääsi jo klo 5.00 alkaen.

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Vilna - syksy 2019
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018

Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Vilna marathon / syksy 2019

Vilna on kaupunkina ihan lähellä, mutta silti niin kaukana. Maraton olikin hyvä syy lähteä käymään ensimmäistä kertaa Vilnassa. Ja kieltämättä jonkun tällaisen syyn käynti Vilnassa tarvitseekin. Laajasta vanhasta kaupungista (Unescon maailmanperintökohde) huolimatta ei Vilna pelkkänä kaupunkilomana ensimmäisiä vaihtoehtoja ole. Toki mukavia terasseja riittää ympäri kaupunkia, mutta ei se silti ihan riitä.

Vilnan marathon juostaan hieman erikoisesti samana viikonloppuna kuin Tallinnan maraton. Puitteiltaan nämä kaksi muistuttivatkin toisiaan, tosin Tallinnan maratonin osallistujamäärät taitavat olla kolminkertaiset verrattuna Vilnaan (Vilnassa noin 3.000 osallistujaa täys- ja puolimaratonilla).

Ensimmäisen kerran hyvä mieli tuli ilmoittautuessa. Osallistumismaksu maratonille oli ainoastaan 25 euroa (sisältää myös t-paidan). Messut oli Tallinnan tapaan torilla (Katedraalin aukio) teltoissa, jossa oli myös lähtö ja maali. Messuosastoja ei montaa ollut, mutta plussa annetaan ilmaisesta pasta-lounaasta.

Edellisenä vuonna reitti oli ollut kaksi kertaa puolikas, mutta nyt maraton juostiin kokonaan erillisellä reitillä. Kartassa näytti, että "vastakkainjuoksua" olisi paljonkin, mutta todellisuudessa sitä ei niin paljon ollut. Toiseen suuntaan saatettiin esimerkiksi juosta joen yläpenkalla ja vastakkaiseen sitten alapenkalla.  Puolimaratonin kanssa reitti oli yhteneväinen ensimmäiset 18 kilometriä.

Teiden kunto oli kokonaisuutena parempi kuin Tallinnassa, siitä ei ole valittamista. Aika paljon juostiin Vilnaa halkovan Neris-joen molemmin puolin, mutta jokinäkymiä ei runsaan kasvillisuuden myötä ollut niin paljon kuin karttaa katsomalla voisi kuvitella. Autojen seassa ei tarvinnut juosta, tosin jollain teillä autoja oli kyllä parkissa, mutta juoksua ne eivät häirinneet. 

Reitin kohokohdat oli säästetty loppuun. Viimeiset vajaat viisi kilometriä reitti kierteli pitkin vanhaa kaupunkia. Aika paljon mutkittelua loppuun mahtui ja joskus reitin suuntaa sai hieman miettiä, mutta kokonaisuutena viimeiset kilometrit olivat hienot.

Tankkauspisteitä oli kiitettävän paljon, noin neljän kilometrin välein. Tarjottavat oli aika simppeliä, vettä ja joskus hedelmiä. Vapaaehtoisten iloisuus ja ystävällisyys ansaitsee myös plussan.

Kokonaisuutena kokemus oli ihan ok. Toki ei odotuksetkaan kauhean korkeat olleet. Vilna on helppo paikka esimerkiksi ensimmäiselle ulkomaiselle maratonille, kaikki on helposti hanskattavissa. Jos uudestaan pitäisi mennä Tallinnan tai Vilnan maratonille, niin valitsisin silti Tallinnan isomman osallistujamäärän takia. Vilna ei myöskään ole kaikkein nopeimpia maratoneja, sillä korkeuseroja on jonkin verran, ei kuitenkaan merkittävästi.

Vilnan maraton jää kuitenkin itselle mieleen yhtenä upeimmista kokemuksista, sillä ensimmäistä kertaa mukana oli Matkailevan maratoonarin toinen sukupolvi. 16-vuotias tyttäreni totesi keväällä, että jos olet lähdössä syksyllä juoksemaan maratonia sellaiseen paikkaan, jossa hän ei ole ennen käynyt, hän voisi lähteä juoksemaan puolimaratonin. Tässä tytär oli kaikilta osin Matkailevan maratoonarin arvomaailman ytimessä, joten matka oli pakko järjestää (Vilnassa oli puolimaratonin ikäraja juuri 16 vuotta). Juoksun ja reissun paras anti olikin se, että tyttärelle jäi juoksusta positiivinen fiilis, joka varmasti kannustaa juoksuharrastuksen ja liikunnallisen elämäntavan jatkamiseen.

Aika 4:45,09
Sports Tracker

Ja loppuun hotellisuositus: Ibis Vilnius Centerissä on ehkä yksi parhaista hotelliyöpymisistä ikinä hinta/laatu-suhteella tarkasteltuna. Uudenkarheassa ja kaikin puolin siistissä hotellissa (jossa oli myös viihtyisä baari/ravintola), huone kahdelta hengeltä kahdeksi yöksi perushyvillä aamiaisilla maksoi yhteensä 84 euroa.

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Kööpenhamina - kevät 2019
Tallinna - syksy 2018

Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Syysmaratonin valinta

Kesällä treenaaminen maistuu usein talvikautta paremmin, joten syysmaratoneilla juoksu kulkee ainakin allekirjoittaneella kevätmaratoneja helpommin ja nopeammin.

Syksyn koetuista maratoneista löytyy kertomuksia linkin takaa.

Berliini - syyskuu 2011
Nizza-Cannes - marraskuu 2012

Chicago - lokakuu 2013
Amsterdam - lokakuu 2014
New York - marraskuu 2015
Budapest - lokakuu 2016
Toronto - lokakuu 2017
Tallinna - syyskuu 2018

Näistä vahvimmat suositukset lähtee kahdelle klassikolle eli New Yorkille ja Berliinille. Ne kannattaa ehdottamasti ottaa ohjelmaan, jos vain on mahdollisuus niihin osallistua. Molemmat ovat erittäin suosittuja ja paikat niihin menee arvonnan kautta (tai sitten isommalla rahalla suomalaisen matkajärjestäjän kautta). Isossa kuvassa kuitenkin kaikki yllä luetelllut maratonit ovat olleet mukavia kokemuksia ja niistä jokaisen voisi nostaa myös alla oleviin poimintoihin mukaan.

Elokuun kiinnostavimmat:

Reykjavik

Reykjavik on kaupunkina pieni. Reitti pieneen kaupunkiin on ihan mielenkiintoinen, vaikka maisemat ei koto-Suomesta ihmeemmin poikkea. Plussaa tulee siitä, ettei reitti kaupungin pienuudesta huolimatta pahemmin toista itseään. Maratonin koosta ei ole tietoa, mutta äkkiseltään reitti näyttäisi kulkevan ihan tavallisia pyöräteitä pitkin. Ja juoksun jälkeen palautumisenhan voi hoitaa jossain kaupungin lukuisten uimahallien lämpimissä altaissa. 

Mexico City

IAAF kultamitalimaraton, joten jo siinä mielessä ehdottamasti suositeltava. Mexico Citystä ei ole kokemuksia, mutta kartalla reitti näyttäisi kiertävän kaupungin keskeiset nähtävyydet. Erityismaininta tulee siitä, että ensimmäisen kymmenen kilometrin aikana pääkatua juostessa on vain yksi loiva mutka. Miinukset tulee siitä, että nettisivuilla oleva reittikartta on 90 astetta väärin päin.  

Syyskuun kiinnostavimmat:

Astana

Kazakstanin pääkaupungin maraton on varsin tuore tapaus, mutta Kööpenhaminan expossa heidän asenne teki vaikutuksen. Rahaa ei olla säästelty järjestelyissä ja he todella haluavat maratonin myötä saada turistit vierailemaan Astanassa. Kun ilman viisumiakin sinne pääsee, maraton voisi olla hyvä syy käydä Kazakstanissa.  

Vilna
Baltian syysmaratoneista Vilna on Tallinnan ohella varteenotettava vaihtoehto. Maratonit jopa juostaan samana päivänä, Tallinnan maraton taitaa olla nykyisin aika paljon isompi. Vilnassa reitti vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, tosin se juostaan kahtena puolikkaana. Tämän takia sinne olen syksyllä menossa, koska matkailevan maratoonarin toinen sukupolvi halusi lähteä ensimmäiselle puolimaratonmatkalle ja Vilnan puolikkaalle 16-vuotias pääsee osallistumaan.

Oslo
Oslossakin reitti juostaan parina puolikkaana ja kaupungin ytimessä paljon juostaan. Lähtö- ja maali on raatihuoneelta, joten keskeisestä sijainnista tulee pisteet. Muuten reitti ei maailman innostavimmalta näytä. Norjan kruunun heikkous tekee kuitenkin Oslosta nykyään vierailunarvoisen paikan, kun majoitustakin saa paljon Kööpenhaminaa tai Tukholmaa järkevämmillä hinnoilla. 

Varsova
Varsovasta tulee ensimmäisenä nykyään mieleen se, että ravintoloiden hinta/laatu-suhteeltaan kaupunki on parasta A-luokkaa. Korkeatasoisissa uusissa ravintoloissa syö edullisesti. Maratonille annetaan heti pisteet historiasta, sillä tänä syksynä juostaan jo 41. maraton ja reittikin vaikuttaa ihan kohtuulliselle.

Lokakuun kiinnostavimmat:

Kiova
Lyhyen suoran lentomatkan (Ukraine Airlines lentää Helsingistä) päässä oleva Kiova olisi ihan mielenkiintoinen ja eksoottinen vierailukohde ja maraton tarjoaisi siihen oivan syyn. Reitti näyttää kartalla aika keskeiseltä ja toimivalta. Lisäksi monissa expoissa Kiovaa on esitelty ja siitä on jäänyt positiivinen fiilis.

Köln / Munchen / Frankfurt
Saksassa riittää laatumaratoneja niin keväällä kuin syksyllä. Berliini on Saksan maratoneista omassa kastissaan, mutta kolmesta yllä mainitusta Frankfurt on suurin ja arvostetuin. Se on reitiltään nopea ja IAAF:n kultamitalimaraton. Köln ja Munchen ovat molemmat hienoja kaupunkeja ja maratonitkin ovat varsin isoja (juostaan samana päivänä).

Marine Corps / Washington D.C.
USA:n pääkaupungin maraton olisi varmasti mielenkiintoinen kokemus. Nykyään se vain on kasvanut niin suosituksi, että paikat menee arvontojen kautta. D.C. on kaunis kaupunki ja juokseminen House of Cardsin maisemissa (Underwoodit tosin kävivät aina lenkillä öisin) on hieno kokemus. Armeijan ylistäminen on jenkeissä urheilutapahtumissa normaalia ja esim. jääkiekko tai korismatseissa se tehdään erinomaisen upeasti. Mielenkiintoista olisikin nähdä, miten se tehdään juoksutapahtumassa.

Lokakuun muukin tarjonta on maratoonarille kuin karkkikaupassa olisi. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja yllä nostettujen lisäksi on Quebec, Lissabon, Bucharest, Ljubljana, Venetsia, Dublin, Sofia, Bryssel, Jerevan sekä kolmen maan (Itävalta, Saksa, Liechtenstein) maratonit.

Marraskuun kiinnostavimmat:

Istanbul
Kahden maanosan maraton. Lähtö on Aasiasta ja maali Euroopassa. IAAF:n kultamitalimaraton, joten järjestelyjen pitää olla tiptop. Reitti kulkee käytännössä koko ajan Marmaranmeren rannoilla, joten kauniina päivänä maisemat ovat varmasti upeita, mutta sateisena ja tuulisena päivänä olosuhteet juoksijalle haasteellisia. Maalialue on upealla paikalla sinisen moskeijan edessä.

Ateena
The one and only autenttinen maraton. Lähtö kaikkien tunteman tarinan mukaisesti Marathonin kylästä ja maali Ateenassa panateenalaisten antiikin aikaisella hevosenkenkästadionilla. Reitti on aika mäkinen, joten täällä ei ennätyksiä tehdä, mutta historian havinaa tuntee sitäkin enemmän. Tämän vuoden maratonille on paikka varattuna.

Singapore
Suorat lennot, upea kaupunki ja IAAF:n kultamitalimaraton. Muutenkin Singaporessa hommat toimii erinomaisesti ja maraton hienossa kaupungissa olisi upea kokemus. Pitkäaikaiseen lomailuun Singapore ei ole allekirjoittaneen suosittelukohteita, mutta Air Asian edullisilla lennoilla voi juoksun palauttelun hoitaa vaikka Langkawin lomasaarella.

Kööpenhamina marathon / kevät 2019

Kööpenhaminan maraton oli positiivinen yllätys omiin odotuksiin peilaten. Toki IAAF:lta saatu pronssimitali antoi odottaakin järjestelyjen olevan kunnossa. Kööpenhamina onkin ainoa pohjoismaiden maraton, jolla on IAAF:n race label -tunnustus ja sitä järjestäjät toivat harvinaisen ylpeästi esiin.

Kööpenhaminassa isoimmat ongelmat oli ennen lähtöä, sillä numeroiden haku exposta oli hieman sekava. Opastukset numeroiden hakuun olivat varsin puutteellisia, mutta prosessit expossa oli jouhevia. Plussapisteet tulee hyvälaatuisesta juoksupaidasta ja repusta. Toki maraton on aika hintava (noin 90 €), mutta niin se on muuallakin Pohjoismaissa.

Kööpenhaminalle on pakko antaa reitistä iso käsi! Reitti kulkee aivan kaupungin ydinkeskustassa, mikä ei ole kovin yleistä ja se tarkoittaa IAAF:n pronssimitalimaratonille melkoista urakkaa katujen sulkemisen osalta. Reitillä "tuplattiin" kaikkiaan noin 13 kilometrin osuus Kööpenhaminan keskustassa ja Fälledparkenissa.

Kaupungin nähtävyyksiäkin mahtui reitille mukavasti, esimerkiksi Nyhavnissa juostiin kahteen kertaa ja siellä kannustusta oli mukavasti. Kannustajina tanskalaiset ovat monilla maratoneilla tehneet vaikutuksen riuhakkuudellaan ja näkyvyydellään, mutta "kotimaratonilla" meno ei niin hulvatonta ollut. Esimerkiksi Vestergadella oli hieno juosta "Tour de France -rännissä", kun kannustajat tekevät juoksuväylän kapeaksi molemmilta puolilta.

Muutamia bändejä ja varsinkin useampiakin tiskijukkia oli reitillä, erityisesti mieleen jäi "savurekka-DJ" sillan alla. Voisi kuvitella, että muutaman tunnin savurekkaurakan jälkeen raitis ilma tuntuu hyvältä.

Lähtö- ja maalialue Island Bryggellä ei ole paikkana erityisen hohdokas, mutta kerrankin vessoja tuntui olevan riittävästi eikä jonot ihan mahdottomia olleet. Erityisen leveä lähtöalue ei ollut, mutta riittävän hyvin ja nopeasti (8 min) siinä matkaan pääsi.

Tukijoukoille Kööpenhamina tarjosi aivan uskomattoman hienon palvelun. Etukäteen jo luvattiin, että maratonin appista saa puhelimen kautta seurattua ketä tahansa juoksijaa kartalla. Numerolapussa olikin kaksi sirua normaalin yhden sijaan. Uskomatonta oli, että app toimi tukijoukkujen mukaan täysin moitteettomasti. Huikea edistysaskel! Aikaisemmin ainoastaan New Yorkissa on seuranta on vastaavaa ollut käytössä. Silloin selaimessa olleeseen karttaan sijainti päivittyi kerran minuutissa, mutta se ei kulkenut taskussa mukana. Lisäksi appiin tuli juoksun jälkeen kuvia sekä maaliintulovideo.

Oma juoksu sujui yllättävän vaivattomasti. Kevään sairastelujen myötä yleensä maratonille osallistuminen oli pitkään vaakalaudalla. Tämän takia on harvoin ollut lähtöviivalla ollessa yhtä hyvää fiilistä kuin tällä kertaa. Kunto ei ollut rautaa, joten matkavauhti piti pitää riittävän rauhallisena läpi matkan ja siinä onnistuin. Maaliinpääsy oli itselle kova juttu.

Aika 4.19.00 

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Tallinna - syksy 2019

Helsinki - kevät 2018
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Lenkkimusiikki, top10

Viimeisen parin viikon aikana minulta on kolmeen kertaan kysytty vihjeitä lenkkimusiikiksi. Tämä ei ole omaa vahvuusaluetta, sillä en musiikista ihmeemmin ymmärrä ja soittolistatkin on ihan laidasta laitaan, joten vedetään tämäkin listaus samalla tavalla. Spotifystä löytyy soittolista Matkailevan maratoonarin nimisenä.

En tykkää juostessa kuulokkeista, joten kaupungissa juostessa en musiikkia kuuntele. Maalla juostessa musiikki tulee kuunneltua, jos siitä ei tule turvallisuusriskiä, kuten esimerkiksi kapealla maantiellä pimeässä juostessa.

Omia suosikkilenkkibiisejäsi otetaan mielihyvin vastaan...

1. Faster - Within Temptation
Juoksubiisien ykkönen. Vaikutus juoksemiseen on ylivertainen, sillä vauhtia vain tulee aina automaattisesti lisää, kun Faster pärähtää soimaan.
https://www.youtube.com/watch?v=uy_UmgjXGk8

2. Thunderstruck - AC/DC
Hämeenlinna, maailman metallipääkaupunki. Hämeenlinnassa soittaneista bändeistä saisi jo itsessään loistavan soittolistan lenkeille. Ei ole monessa pikkukaupungissa esiintynyt AC/DC, Mötley Crue, Guns N' Roses, Dio, Sepeltura, Anthrax, Motörhead ja moni muu... Ja parin kuukauden päästä listaan lisätään Metallica.
https://www.youtube.com/watch?v=v2AC41dglnM

3. No Easy Way Out - Robert Tapper
Kaikista kovimmalta soundtrackiltä (Rocky IV) nostetaan esiin Robert Tapper, vaikka yhtä hyvin se voisi olla kumpi tahansa Survivorin biiseistä (Eye of the Tiger / Burning Heart). Jäätävän kova levy itsessäänkin lenkkimusiikiksi.
https://www.youtube.com/watch?v=MwPb7g_BlXQ

4. The Winner Takes It All - Abba
Maailmanhistorian täydellisin pop-biisi istuu erinomaisesti myös juoksulenkeille. Voittajan olo tulee aina maratonilla maalissa ja silloin sitä ottaa kaiken. Toki myös muistuttaa Mamma Mia -musikaalista.
https://www.youtube.com/watch?v=92cwKCU8Z5c

5. Bye Bye Beautiful - Nightwish
Nightwishin Storytime tai The Phamtom Of The Opera on myös hyviä lenkkibiisejä, mutta myöskään tästä tykityksestä ei voi olla pitämättä. Tuomas Holopainen toki ampuu aseetonta naista (Tarja Turusta yhtyeestä eron jälkeen) tykillä, mutta jos purkaa v-tuksen hitiksi ja teet sillä vielä pirusti hilloa, niin pakkohan sitä on osaltaan arvostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=hTdhXxxWREo

6. A Million Dreams - Pink / Ziv Zaifman, Hugh Jackman, Michelle Williams
Erinomaisen musikaalileffa The Greatest Showmanin yksi ydinbiiseistä. Hidastempoiset kappaleet ei aina lenkkimusaksi istu, mutta kun vetää lenkkiä Etelä-Hattulan teillä syksyllä umpipimeässä otsalampun varassa ja vettä tulee vaakasuoraan, niin kyllä siinä miljoonaa unelmaa pitää miettiä. Oli se sitten seuraavan maratonin maalisuora, Boston, Lontoo tai ihan mitä tahansa.
https://www.youtube.com/watch?v=L7TN0hyONjw

7. Sandstorm - Darude
Syke nousee heti kun hiekkamyrsky lähtee liikkeelle, on se sitten lenkkipolulla, Valioliigan matsissa, NHL-pelissä tai yliopistokoripallon matsissa. We don't even have sandstorms in Finland and still we made the best song about sandstorms, todettiin Noin Seitsemän Uutisten erinomaisessa America First, Finland second pätkässä. Ollaan me hyviä :)
https://www.youtube.com/watch?v=y6120QOlsfU
https://www.youtube.com/watch?v=yP9Qt-bSz40

8. Shotgun Rider - Tim McGraw
Country-biiseistä listalle otetaan Shotgun Rider, vaikka lajityypin alta enemmän tulee lenkeillä kuunneltua Taylor Swiftiä tai Jouni Käteisen (Johnny Cash) ja kumppaneiden The Highwaymen on myös suosikkeja. Tämä on kuin suoraan sovitettu meikäläisen askeltiheydelle. Vasen, vasen, vasen kaks kolme...
https://www.youtube.com/watch?v=4zrFgiSZnfg

9. Say Yay! - Barei
Euroviisujen ystävänä listalle nostetaan yllätysnimi. Espanjan muutaman vuoden takainen, täysin menestymätön euroviisu, jota tytär meillä kuunteli. Sitä kautta soittolistalle on tullut otettua ja tästä tulee hyvä fiilis lenkillä, kun biisi pärähtää soimaan. Kotimainen euroviisunosto olisi tietysti Suomen kovin Euroviisu vuodelta 1985, Sonja "Jyrki" Lumpeen Eläköön elämä.
https://www.youtube.com/watch?v=k0I37W3RN_U

10+. Se On Siellä - Kai Hyttinen
Oman kylän pojat Kuju Hyttinen ja Vexi Salmi täydennettynä maesto Kassu Halosella painoivat 80-luvun alussa maailmanhistorian täydellisimmän joukkueurheilubiisin. Täydellisyydessään se on myös riittävän ärsyttävä vastustajien mielestä. Den Glider In on köyhän miehen halpa kopio tästä. Suomessa vain TPS:n Hunajata pääsee edes samalla sivulle, mutta sekin on vain uudelleen sanoitettu Erkki Liikasen rakkauslaulu. Joskus 80-luvun loppupuolella nousin varmaan elämäni ensimmäistä kertaa barrikadeille, kun HPK poisti tämän maalilauluna ja tilalle tuli joku Final Countdown tai vastaava. Onneksi järki lopulta voitti, vaikka siihen muutama vuosi taisi mennäkin. Kaksi miinusta tähänkin tulee: Se On Siellä ei löydy Spotifysta ja ep-single on tainut monien muiden lp-levyjen tapaan vuosien varrella hukkunut muuttoissa tai jossain.
https://www.youtube.com/watch?v=KInoIPsG9K0

Lenkkeily / Sydney, Blue Mountains ja Forster

Sydney
Sydney osoittautui varsin mukavaksi lenkkikaupungiksi, vaikkakaan vaihtoehtoisia lenkkipaikkoja ei niin paljon olekaan. Lenkkeilijän ja lomailijankin kannattaa kaupungissa majoittautua keskustaan, vaikka majoitukselle hintaa hieman enemmän tuleekin.

Heti ensimmäisen aamun lenkki Sydneyssä räjäytti pankin. Kierros auringon nousun aikoihin Hyde Parkin, Royal Botanic Parkin (varsinaiseen puistoon portit aukeavat vasta klo 07.00), oopperatalon, sataman, Barangaroo Reserven ja Darling Harbourin kautta oli ikimuistoinen. Reilun kymmenen kilometrin kierroksella sai kaupungin nähtävyyksistä hyvän kuvan ja maisemat oli upeita.

Oopperatalo ja Sydney Bridge

Skyline Mrs Macquaries Pointilta 

 Koukkaus oopperatalon ympäri

 Barangaroo reserve

Darling Harbour

Muuten lenkkimaastot Sydneyssä ei ihmeitä tarjonneet. Centennial Park on ihan ok, mutta ei riittävän sytyttävä. Haaveena oli myös lenkki keskustasta Bondi Beachille, mutta onneksi jäi toteuttamatta. Bussilla Bondille mennessä huomasi, että juosten hommassa ei olisi ollut mitään järkeä.

Lentokenttähotelleita ei voi lenkkeilijälle voi missään nimessä suositella, vaikka vähän halvemmalla huoneita saisi. Juoksumahdollisuudet vilkkaalla alueella ovat heikot. Olympiapuistossa jäi käymättä, joten siitä en osaa sanoa. 

Blue Mountains

Noin tunnin päässä Sydneystä sijaitseva Unescon perintökohde Blue Mountains (isoin kaupunkikeskus Katoomba) tarjoaa polkujuoksuun ja patikointiin huikeita maisemia ja se on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka muutenkin. Ei olisi yhtään huonompi idea viettää Blue Mountainsilla muutama päivä juosten tai patikoiden.

Reittejä risteilee alueella paljon eri vaikeustasoilla. Mielenkiintoisimmalta reitiltä tuntui Wentworth Fallsista lähtevä National Passin kierros (noin 5 km, patikoituna n. 3h), mutta vierailun aikaan se oli kivivyöryjen takia suljettuna. Katoomba puolella patikoinnin voi yhdistää myös köysirata-ajeluun, kun kävelee alas laaksoon ja tulee Scenic Skyway köysiradalla ylös.

Forster
Matkailevan maratoonarin yllätysnosto listalle on Forster. Nimestä tulee mieleen vain famous australian beer (jota ei Australiassa näe ollenkaan), mutta Sydneystä kolmisensataa kilometriä pohjoiseen oleva paikallinen kesäkaupunki tarjosi yllättäen unohtumattomia aamulenkkejä.

Kahdeksan kilometrin aamulenkillä sai paikalliset nähtävyydet koluttua läpi. Lenkki kesti vain paljon normaalia pitempään, kun kameraa piti kaivaa koko ajan taskusta. Main Beachiltä lähtenyt Bicentennial Walk tarjosi huikeita maisemia Forsterin pohjoisrannalla aina ylös Bennett Headsiin asti

Main Beach Forster Breakwaterilta päin

 Pebbly Beach park

Bennett Heads Lookout

Bicentennial Walk 

 One Mile Beach Bennett Headsiltä

Hiekkarantajuoksusta tykkääville löytyy Forsterista todellinen aarre, Autolla ajaa ensin kymmenen minuuttia keskustasta etelään Booti Bootin kansallispuistoon, jossa sijaitsee Eight Mile Beach. Aivan jäätävän hieno ranta. Siellä ei näkynyt yhtään ihmistä, joten siellä sai aivan rauhassa hyräillä Katri Helenan klassikkoa Katson autiota hiekkarantaa.