Tukholman maraton kuuluu perinteisesti suomalaisjuoksijoiden suosikkeihin ja sille kyllä löytyy runsaasti perusteita. Tukholma on kaupunkina todella kaunis ja uusittu reitti tuntui huomattavasti aikaisempaa juoksijaystävällisempänä.
Tänä vuonna Tukholman maratonilla kohu nousi vesikaaoksesta. Keltainen lehdistö lanseerasi tämän tehokkaasti ja itsekin juoksun jälkeen keskustelut eri ihmisten kanssa meni aina vesikaaoksesta puhumiseen. Osasyy tähän oli edellisviikonlopun Göteborgin tapahtumat sekä tietysti poikkeuksellisen helteinen sää (+26-28 astetta).
Ensimmäisellä juomapaikalla oli täysi härdelli kyllä päällä eikä vettä saanut heti (ja myöhemmin tulleet saattoivat jäädä kokonaan ilman). Allekirjoittanut sai siinä hetken odotella ja ehkä siihen hukkui 15-20 sekuntia. Tästä kai sitten oli helppoa raapia otsikot kaaoksesta. Siinä kuitenkin unohtui fakta, että järjestäjät olivat runsaasti lisänneet helteen takia juomapaikkoja. Laskin juomapaikat läpi jälkikäteen ja niitä oli peräti 17 eli noin 2,5 kilometrin välein. Se on aika lailla tuplamäärä normaaliin maratoniin verrattuna. Lisäksi suihkuja oli tuotu reitille, joten järjestäjä todella yritti vastata sään tuomiin haasteisiin.
Kahden maratonin otoksella voi snoa, että sää Tukholman maratonilla voi olla kuin Suomessa juhannuksena. Edellisellä kerralla Tukholman maratonilla vuonna 2011 oli pari astetta lämmintä höystettynä kovalla tuulella ja ajoittaisella sateella.
Uusittu reitti ansaitsee kiitokset. Muistikuviin nähden tuntui, että nyt juostiin enemmän keskustassa kuin aikaisemmin. Kuninkaanlinnan ohi mentiin nyt kolme kertaa, mutta kun maisemat on niin mahtavat ja keskustassa pyöritään, niin se annetaan anteeksi.
Aiemman reitin todellinen koetinkivi, Vesterbron silta, ylitettiin nyt vain kertaalleen (aiemmin kahdesti) ja siinäkin sillalle tultiin paljon loivemmin Hornstullilta eikä suoraan Söder Mälärstrandin rannasta.
Reitin alku oli kiitollinen, kun stadionilta lähdettiin Vasastadenin kautta Kungsholmenille. Tässä tilaa oli riittävästi ja ensimmäisen kilometrit oli mukava taittaa loivaan alamäkeen. Erityismaininta menee Adolf Fredriksin kirkolle Sveavägenillä, jonka kirkonkellot soittivat Suvivirttä juoksijoille (koulujen päättäjäisviikonloppu).
Kokonaisuutena reitti kiertää kyllä upeasti kaikki Tukholman keskustan alueet (Öster-, Söder- ja Norrmalm, Vasastaden, Kungsholmen, Gamla Stan, Djurgården yms.).
Koska reitti meni paljon keskustassa, niin kannustajia Tukholmassa oli liikkeelle eurooppalaiseksi maratoniksi todella paljon. Olympiastadion on aina yhtä mahtava tapa päättää maraton, niitä nyt ei liiaksi asti ole (omalla kohdalla Amsterdam, Ateena ja Soul). Tukholmassa lisäksi olympastadionilla oli uskomattoman paljon ihmisiä vielä yli neljän tunnin juoksijoitakin kannustamassa.
Jos jotain negatiivista Tukholmasta pitää löytyy, niin lähtöhärdelli sellainen. Siirtyminen Östermalmin urheilukentältä Lidingövägenille oli kyllä melkoinen sumppu, jossa hermot tuntui olevan monella kireällä.
Bajamajojen riittävyyshän on aina ikuisuusasia. Tukholmassa järjestäjät kyllä yrittivät parhaansa, mutta jonot oli silti valtavia ennen starttia. Reitillä bajamajoja oli jonkin verran, mutta ei niitä koskaan tarpeeksi ole.
Tukholman maratonia on kyllä helppo suositella. Se on varmasti ollut monelle ensimmäinen paikka juosta ensimmäinen maraton ulkomailla ja siihen luotettavat järjestelyt tarjoavat loistavan mahdollisuuden. Juoksuristeilyistä allekirjoittaneella ei ole kokemusta, mutta niissä varmasti helppous on viety huippuunsa. Toimivien järjestelyjen lisäksi Tukholman merelliset kaupunkimaisemat ovat mielettömän upeat ja uusittu reitti saa Matkailevalta maratoonarilta ison peukun.
Sports Tracker
Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):