Helsinki City Marathon - kevät 2018

Helsinki City Maraton tuli ohjelmistoon hiukan yllättäen, kun huhtikuussa Rotterdamissa jäi flunssan takia kevätmaraton juoksematta. Helsinki oli sen jälkeen helppo valinta paikoksi.

HCM:n mielenkiintoa lisäsi Hämeenlinnan matkailuseminaarissa kuultu puheenvuoro Helsingin matkailun keihäänkärki-tapahtumista, joihin HCR oli nostettu mukaan mm. Flow-festivaalin kanssa.

Reitti oli Helsingissä oikein kaunis. Normaalisti saman reitin juokseminen kahteen kertaa (17 km kierros) saa miinusta, mutta nyt se ei tuntunut niin pahalta. Ilma oli hieno ja näin keväällä, kun luonto on heräämässä kukoistukseensa, oli upeaa juosta Lehtisaaressa lintujen laulua kuunnellen. Ennätyksen metsästykseen HCR:n reitti ei ole ehkä kaikkein optimaalisin.

Tein jälki-ilmoittautumisen noin 1,5 tuntia ennen lähtöä ja kaikki sujui hyvin. Tosin jälki-ilmoittautuneena paitaa en saanut. Kisahallilla ja Telia Areenalla oli mukava pöhinä, kun puolimaratonilta (HCR) juoksijat saapuivat maaliin. Juomapisteitä reitillä oli riittävästi ja vapaaehtoiset olivat oikein iloisia. Myös maaliin tulon jälkeen palvelut olivat hyviä.

Negatiiviselle puolelle menee reittijärjestelyt. On lähes juoksijoiden pilkkaa, että Suomen ykkösmaratonilla autot ajaa toista kaistaa ja toisella kaistalla on autoja parkissa. Vaikka juoksijoita ei ollut kuin pari tuhatta, niin ahdasta välillä oli.

Lähdön jälkeen Mannerheimintiellä oman kaupungin HKL:n bussi tuli väkisin juoksijoiden sekaan Töölöntullilta. OK, toinen kaista vain oli varattu juoksijoille, mutta ei millään väki noin alkuvaiheessa juokse ahtaasti. Myös bändit puuttui Helsingistä kokonaan, mikä tuntui kieltämättä oudolle.

Omia maratoneja kartoittaessa ensimmäisenä kalenterina käytän IAAF:n Label Road Races -kalenteria. Se on takuu sille, että hommat pelaa maratonilla kunnolla. Tälle listalle pääseminen olisi turismin kasvattamisen kannalta oleellista, mutta se vaatii kyllä katujen "sulkemista ja siivoamista" ja sitä ei Pohjoismaissa tehdä (vain Kööpenhaminen puolimaraton on listoilla). Nyt SUL:lla voisi olla paikka yrittää parempaa, kun pormestarina on neljän maratonin Jan Vapaavuori...

Turistina en myöskään tykkäisi klo 15.00 alkamisajasta, koska päivä olisi maratonin jälkeen pulkassa. Näin kotimaassa juostuna se oli ihan ok ja toki suurin osa juoksijoista on suomalaisia. Tosin ilahduttavan paljon juoksijoiden joukossa oli matkailevia maratoonareita ja kaikkiaan 63 kansallisuutta mainittiin olleen edustettuna.

Juoksun aikana keskustelua herätti HCR:n siirto elokuusta toukokuulle. Itse pidin sitä hyvänä, mutta joku sanoi, että juoksijamäärä oli pudonnut 5.000:sta puolella. Se on kyllä huolestuttavaa, sillä lahden toisella puolella Tallinnan maratonin suunta on ollut täysin päinvastainen. Tallinna kerää syyskuussa jo yli 10.000 osallistujaa. Sinne Matkaileva Maratoonarikin seuraavaksi suuntaa Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi syyskuussa.

Oma juoksu oli harvinaisen vaikea. Kunto ei ollut priima kevään flunssien jäljiltä ja ensimmäistä kertaa tuli varusteongelmia, kun 28 kilometrin kohdalla jalkapohjaan oli hiertynyt vesikelloa. Hetken aikaa pidin taukoa, revin sukan pois ja pistin huulirasvaa jalkapohjaan, kun ei muutakaan ollut mukana. Harkinnassa oli myös keskeyttäminen, mutta onneksi tuli taisteltua maaliin. 

Aika 4.29.45
Sports Tracker 

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Toronto - syksy 2017
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Lenkkeily / Bangkok ja Hua Hin

Ensimmäisen kerran Thaimaassa vierailutta Matkailevaa maratoonaria yllätti eniten se, että lämpötila ei laskenut pahemmin edes yöllä. Hiihtolomien aikaan aamulenkkiäkin sai jo juosta +30 asteen lämpötiloissa.

Bangkok

Bangkok ei tarjonnut lenkkeilijälle suuria elämyksiä. Suurkaupungiksi lenkkeilymahdollisuudet ovat aika olemattomat. Keskustassa ei pahemmin puistoja tai muita rauhallisempia ulkoilualueita ole. Lumpini-puisto lienee ainoa isompi vapaassa käytössä oleva puistoalue keskustassa alueella

Lumpini-puistossa on muutama pieni järvi, mutta puisto itsessään on aika vaatimattoman kokoinen. Puiston ympäri kiertävä reitti oli mitaltaan n. 2,5 km. Lisäksi siellä risteileen teitä poikittaisuunnissa. Aamuisin lenkkeilijöitä, kävelijöitä ja Taiji-harrastajia puistossa riitti ihan mukavasti. Pyöräilijöille oli omat aikansa iltapäivästä kiertää 2,5 km reittiä.

Kaupungilla juostessa isoimmilla teillä löytyi hyvin kävelyteitä, joita pitkin sai ainakin aamuisin ihan rauhassa juoksennella. Toki isompien risteyksien ylitykset oli ongelmallisia, mutta myös ylikulkusiltoja oli aika paljon. Skytrainiä vierustavat tiet (kuva) olivat omalla tavallaan mukavia juosta; sen minkä maisemassa hävisi, varjossa voitti.  

Hotellisuosituksena lenkkeilijöille annetaan Hotel Pathumwan Princess. Hotellin majoittujana sporttiklubille pääsee ilmaiseksi ja siellä hotellin kahdeksannessa kerroksessa löytyy erittäin monipuolisen kuntosalin lisäksi myös 500 metrin juoksurata (250 metriä suuntaansa). Iltaisin lenkkeily Bangkokin yövaloissa oli mukava kokemus. Hotellin sijainti oli myös erinomainen, jos haluaa uudessa keskustassa ostoskeskuksien lähellä asua (kiinni MBK-ostoskeskuksessa) ja aamupala oli erittäin hyvä.

Hua Hin

Jos Bangkokissa oli parempi käydä lenkillä aamusta, Hua Hinissä parempi aika on ilta. Paras lenkkipaikka oli ranta ja nimenomaan illasta viiden jälkeen. Ainakin hiihtoloman aikaan itään päin oleva ranta oli varjossa ja laskuveden myötä alusta oli kova. Aamulla rannalla joutuu juoksemaan pehmeämmällä hiekalla ja auringossa.

Hua Hinin pääkadulla vielä oli kapeat jalkakäytävät, mutta siitä sivuun mentäessä ei ollut. Skoottereita/mopoja liikenteessä oli paljon ja välillä meno oli aika huimaa. Tiet oli ahtaita ja monesti parkissa olevaa autoa tai mopoa väistäessä tuli katseltua tarkasti eteen ja taakse. Pari kertaa skootteri meinasi tulla ihan väkisin päälle eikä kyllä yhtä turvaton olo ole lenkillä ollessa ennen ollut.

Hieman rauhallisemman ja vaihtelevamman lenkin saa kiipeämällä Khao Hin Lek Fain näköalapaikalle. Khao Hin Lek Fai on ihan keskustan tuntumassa rautatieaseman tasolla, mutta näköalapaikalle kierretään Royal Hua Hin golfkentän "takakautta". Näköalapaikalta on hienot maisemat Hua Hinin yli. Nousu vuorelle oli ajoittain varsin jyrkkä, joten ihan helpolla sinne ei pääse. Paikalla oli kahvila, josta sai jo aamutuimaan ostettua pullon vettä. Matkaa 94-kadulla olleesta hotellista tuli noin yhdeksän kilometriä edestakaisin.

Toinen vaihtoehto on kiivetä apinavuorelle (Wat Khao Takiap), mutta sinne matkaa tulee hieman enemmän keskustahotelleista. Liikennettä apinavuorelle oli enemmän kuin Khao Hin Lek Faille mentäessä. Molemmissa paikoissa sai apinoita juoksuseuraksi.

Lenkkeily / Bremen

Hansakaupunki Bremen on Matkailevan maratoonarin suosikkikohteita nopealle viikonloppulomalle. Ryanair lentää Tampereelta suoraan Bremeniin ja Bremen on erittäin helppo kaupunki omatoimimatkailijalle, sillä keskusta on tiivis ja lentokentältä voi vaikka kävellä keskustaan. Samoin liikkuminen kauniissa kaupungissa on helppoa, syöminen edullista ja Bundesliigan jalkapalloakin on tarjolla. Lokakuussa vuodesta 1035 asti pidettyjen Freimarkt-festivaalien aikaan Bremen on parhaimmillaan.

Lenkkeilijällekin Bremen tarjoaa mukavia juoksumahdollisuuksia, sillä Weser-joen rannoille on rakennettu mukavasti juoksumahdollisuuksia.

Parhaimmat ja leveimmät kävelyreitit menee Weserin pohjoispuolella, mutta myös joen eteläpuolella pystyy juoksemaan varsin hyvin joen vartta pitkin. 

Allekirjoittaneen suosikkireitti kulkee keskustahotelleista Weser-joen pohjoista rantaa pitkiin itään  Werder Bremenin kotistadionin (Weserstadion) ohi Weserwehrin padolle, jonka päältä pääsee siirtymään joen eteläpuolelle.   

Joen rannan lisäksi yli puolen miljoonan asukkaan kaupungiksi mukavia lenkkeilymahdollisuuksia löytyy kaupundin keskustassa olevista Burgerparkista ja jopa pienemmästä Am Wallin puistosta. Burgerparkissa puiston kierrokselle tulee mittaa reilut viisi kilometriä ja leveillä teillä voi lenkkeillä ilman ruuhkia mihin aikaan päivästä tahansa. Sadesäällä pienempi Am Wallin puisto osoittautui hienoksi, sillä suurten lehmusten ja tammien alla sade ei edes pahemmin haitannut.  

Bremenin hotelleista pidän Radissonista enemmän kuin Swissotelista, mutta budjettimatkaajalle myös Ibis Styles Bremen Altstadt tarjosi noin 50 euron huonehinnalla oikein hyvän vaihtoehdon lähellä keskustaa.

Toronto Waterfront marathon / syksy 2017

Syksyn maratonmatka suuntautui tällä kertaa Kanadaan, jonne lähdettiin maratonin lisäksi tapaamaan meillä pari vuotta sitten asunutta vaihto-oppilasta. Toronto Waterfront Marathon on toki myös itsessään riittävä syy matkustaa Torontoon.

Toronto Waterfront Marathon on IAAF:n kultamitalin saanut tapahtuma  https://www.iaaf.org/competitions/iaaf-label-road-races/calendar/2017. Jo siitä tietää, että maratonin järjestelyt ovat parasta A-ryhmää. Järjestelyistä iso plussa tulee myös siitä, että maratonin viralliseen hotelliin (Sheraton Toronto Centre) sai maratonin sivuston kautta osallistuja huoneen yli puolet päivän hintaa edullisemmin. Tällaiseen en ole koskaan törmännyt.

Järjestelyt toimivat kaikin puolin hyvin. Numeroiden haku sujui varmasti nopeammin kuin missään muussa isossa maratonissa. Kaupungin keskustaksi bajamajoja oli tuotu lähtöalueelle yllättävän paljon ja tiet oli putsattu autoista. Startista liikkeelle pääsi jo 10 minuuttia kärjen jälkeen.

Maratonilla tosin oli yllättävän vähän juoksijoita (noin 5.000), mutta puolikkaalla juoksijoita oli reilusti enemmän (yli 10.000). Toki viisi tuhatta juoksijaakin on jo sellainen määrä, ettei päätöspuolikkaallakaan tarvinnut yksin juosta missään vaiheessa.

Amerikkalaiseen tapaan oli paljon juoksijoita eri asusteissa, mm. Elvis ja tietysti Wayne Gretzky täysissä lätkävarusteissa. Joku Guinnessin maailmanennätysyritys oli maratonilla myös menossa, sillä jääkiekkovarusteet päällä juosseita oli liikkeellä aika paljon.

Maratonin reitti oli vähän kaksijakoinen. Lähtö ja maali olivat aivan kaupungin ytimessä kaupungintalon aukiolta (Nathan Philips Square). Ensimmäiset reilut viisi kilometriä juostiin kaupungissa, mutta sen jälkeen reitti meni rantabulevardille, joka juostiin kumpaankin suuntaan.

Jälkimmäisellä puolikkaalla reitistä yli puolet oli tien molempiin suuntiin juoksua, joka ei allekirjoittaneelta isoissa maratoneissa hurraa-huutoja kerää. The Beaches -village perimmäisessä kääntöpaikassa oli hienoa seutua uimarannan kera.

Keskustaan takaisin tulo oli myös maisemallisesti hieno pätkä juosta, kun suoran tien päässä siinsi pilvenpiirtäjät sekä vuodesta 1975 aina vuoteen 2007 asti maailman korkeimman rakennuksen titteli pitänyt CN Tower (jossa muuten kannattaa ehdottomasti käydä lounaalla tai illallisella. Upeat maisemat, hyvä ruoka ja pöytävarauksen tehneenä ravintolan asiakkaana pääsee hissiin jonottamatta).

Oma juoksu sujui oikein hyvin 33 kilometriin asti, mutta The Beach Villagessa tuli ongelmia. Nenästä alkoi vuotamaan norona verta ja sitten otettiin rauhallisemmin. Loppumatkan kävelin ja normaalia kevyemmin hölkkäilin. Tiedä sitten, mistä tuo verenvuoto johtui, sillä normaalisti verta ei nenästä tule koskaan. Ilma oli aika lämmin (+20-25 astetta) ja oma tankkauskin oli ehkä hieman vajavainen. Tiedä sitten olisiko niillä ollut asiaan vaikutusta.

Aika: 4.09,28
Reitti Sports Trackerissä

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Praha - kevät 2017
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Lenkkeily / Varsova

Varsova ei noussut lenkkeilijän suosikkikaupunkien joukkoon. Kyllä Varsovassa juoksemaan pääsee, mutta varsinaisia huippulenkkipaikkoja ei kolmen päivän vierailulla löytynyt. Kaupungissa juostessa pyöräteitä on varsin rajoitetusti.

Sunnuntain aamulenkillä Varsovan keskusta hiljainen, joten aamulenkillä pääsi kiertämään mukavasti jopa vanhan kaupungin Stare Miaston nähtävyydet. Arkiaamuna väkeä oli jo liikkeellä ihan eri tavalla.

Veikselin itäisellä rannalla pääsee mukavasti juoksemaan joen vartta pitkin, sillä Kopernikus museon pohjoispuolelle on joenrantaan tehty uusi muutaman kilometrin mittainen bulevardi. Se tarjoaa oivan paikan juoksemiseen, mutta alue oli sunnuntaiaamuna sotkuinen. Alue on ilmeisen suosittu nuorison illanviettopaikka.

Varsovan puistoista parhaimmat lenkkimaastot ja -maisemat tarjosi Lazienskin puisto. Varsovan puistot eivät mahdottoman isoja ole, Lazienskin puisto taitaa olla isoin ja puiston ympärijuoksulle mittaa tuli reilut vajaat kolme kilometriä. Lazienskin puisto oli suosittu ulkoilualue ja erikoista puistossa oli, että polkupyöräily oli siellä kielletty.

Praha marathon - kevät 2017

Prahan maratoonista jäi kokonaisuutena hyvä maku, kuten IAAF:n road race rankingissa kultamitalin saaneelta maratonilta pitääkin jäädä.

Numeroiden haku oli sporttimessuilla hyvin järjestetty. Messuilla oli paljon väkeä ja kohtuullisen lähellä keskustaa olevaan messukeskukseen pääsi helposti raitiovaunulla. Starttipaketin erikoisuus oli t-paidan sijaan annettu ohut juoksutakki.

Maratonilla noin 6.500 juoksijaa ja kun siihen päälle tuli viestinä maratonin juosseet, niin kokonaismäärä taisi mennä yli 10.000 juoksijan. Tällaiset keskisuuret maratonit ovat usein siitä mukavia, että niissä on hyvin tilaa juosta eikä kauheasti tarvitse väistellä, mutta koskaan ei tarvitse yksin reitillä taivaltaa. Näin oli myös Prahassa.

Prahassa poliisien vähyys kiinnitti huomiota nykypäivän terrorismin uhkien keskellä. Poliiseja näkyi maratonin aikana vain muutama ja ero esim. Yhdysvalloissa järjestettäviin maratoneihin oli huima. Terrorismin uhka Tshekissä ei taida olla kovin suuri.

Lähtö- ja maalialueet olivat kaupungin ykkösaukio Staroměstské námestílla. Se on järjestäjiltä huikea suoritus, sillä maratonin hanskaaminen kaupungin keskustassa, jossa turisteja vilisee paljon ei ole helppoa. Työt olikin keskustassa käynnissä jo lauantaina ja aitojen purkuja siellä tehtiin vielä maanantai-iltanakin.

Starttialue kiemurteli vanhan kaupungin kapeilla kujilla. Allekirjoittanutkin oli starttiviivalta varmaan reilun 300 metrin päässä J-kategoriassa, mutta matkaan pääsi silti hyvin vajaat 8 minuuttia kärjen jälkeen. Vessoja lähtöalueella oli totuttuun tapaan liian vähän, reitin varrella niitä kuitenkin oli hyvin. 

Reitti kiemurteli Prahan keskustan liepeillä eikä kauaksi siitä menty missään vaiheessa. Keskusaukion ja vanhan kaupungin ytimen läpi juostiin noin 12-14 kilometrin kohdalla.

Reitin huippuhetkiin kuului ehdottomasti Kaarlen sillan läpi juoksu heti 2,5 kilometrin jälkeen. Siinäkin silta oli rajattu kokonaan juoksijoiden käyttöön, normaalisti sillalla parveilee turisteja sankoin joukoin.

Kartasta katsottuna ajatteli, että reitti kulkee paljonkin Vltava-joen vartta pitkin. Jokea kuitenkin näki paljon vähemmän kuin esimerkiksi Budapestissa. Sillat otettiin reitillä hyvin haltuun, sillä reitti kulki kaikkien Vltavan viiden pääsillan yli ja keskustan silloista reitti taisi mennä 7/9 läpi. Huoltopisteitä reitillä oli paljon, erityiskiitokset tulee suurimmassa osassa huoltopisteistä jaetuista vesisienistä sekä lääkärialueista.

Reitin miinuspuolet oli mukulakivet ja muutamaan kertaan "vastakkain juoksut". Mukulakiviä pitkin juostiin ehkä noin 4 kilometriä, joista ehkä kilometri oli isompaan mukulakiveä. Poutasäässä mukulakivet tuntuu vain ikävänä alustana juosta, mutta ainakin Rooman maratonilla ne oli sateella erittäin ikävät ja liukkaat juosta. Myös raitiovaunulinjojen keskiosissa tiet oli usein röpelöisiä. Jaetulla tiellä eri suuntiin juoksemisesta saa matkailevalta maratoonarilta aina pienen miinuksen.

Oma juoksu lähti omaan kuntoon nähden liian vauhdikkaasti liikkeelle. Vaikka asian tiedosti, niin silti vauhti ei hidastunut. Vauhti oli erittäin tasaista, mutta liian kovaa vauhtia (57m/10km) painettiin 30 kilometriin asti. Viimeinen kymppi olikin sitten vaikeaa, mutta loppuaika oli silti kevätmaratoneistani paras.

Tilaa matkailulehti Mondo nyt erikoistarjouksella: 5 numeroa vain 29,90€! Voit valita tilaajalahjaksi IvanaHelsinki Tulppaani-laukun tai varavirtalähteen.

Matkasuositukset:
Tällä kertaa hotellille lähtee vahva suositus. Ketjuhotelliksi MGallery Century Old Town Prague oli erinomainen valinta. Keskeinen sijainti (5 min kävely keskusaukiolta, Palladium ostoskeskuksessa kiinni), siistit ja erittäin korkeat huoneet, tyylikäs sisustus ja erinomainen aamiainen kahdelle kahden hengen huoneessa 90 €/yö/huone oli erittäin hyvä diili (toki Prahassa halvallakin majoittuu, jos niin haluaa). Ruokapaikoista Restaurace Universalissa oli erinomaisen hyvä hinta/laatu-suhde.

Aika: 4.07,35
Reitti Sports Trackerissä

Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):
Budapest - syksy 2016
Madrid - kevät 2016
New York - syksy 2015
Tokio - kevät 2015
Amsterdam - syksy 2014
Rooma - kevät 2014
Chicago - syksy 2013
Nizza-Cannes - syksy 2012
Turku - kesä 2012
Pariisi - kevät 2012
Berliini - syksy 2011
Tukholma - kevät 2011
Wien - kevät 2009

Lenkkeily / Kalifornia ja Nevada

Helmi-maaliskuun vaihteessa oli ilo päästä lenkkeilemään Yhdysvaltojen länsirannikolle.

San Francisco, CA

San Francisco oli kaksijakoinen lenkkikaupunki. Ylämäkitreeniä sai ihan tosissaan, jos sitä halusi, mutta myös merenrantaa pitkin pystyi hyvin juoksemaan keskustasta vaikka Golden Gatelle. Mäkiä oli tarjolla runsaasti ja ne oli ajoittain kaupungiksi uskomattoman jyrkkiä ja pakkohan niitä oli juosta, kun mäkisestä aamulenkistä Friscossa oli pitkään haaveillut jo ennen reissua. 

San Fransciscon kääntöpuoliinkin aamulenkillä törmäsi. Ihan ydinkeskustassakin juostessa saattoi hetkessä päätyä kadulle, johon ei olisi kannattanut eksyä. Kodittomia makoili monilla nurkilla ja huumehörhöjäkin oli jo aamusta liikkeellä,mutta ei oloaan silti turvattomaksi kokenut. Isossa kuvassa San Francisco oli positiivinen kokemus. Matkailumielessä kaupunki on otettavissa parissa päivässä haltuun ja hintataso taitaa olla USA:n korkeinta yhdessä New Yorkin kanssa. 

Las Vegas, NV

Lenkkeilyodotukset Las Vegasia kohtaan eivät täyttyneet. Joskus on ollut haaveissa Las Vegas Rock'n'Roll yömaraton, mutta siitä ei tarvitse enää haaveilla. Las Vegas Stripiä pitkin oli ihan ok aamulenkkiä vetää kerran tai kaksi, mutta nähtävää siinä on noin kahden kilometrin matkalla. Maratonreitti menee siitä pohjoiseen ja nopeasti turistikeskittymän jälkeen maisema muuttuu täysin mitäänsanomattomaksi. 

Matkailumielessä Las Vegas tarjoaa viihdettä (ja rahanmenoa) yllin kyllin, mutta jotenkin allekirjoittaneelle kasinot eivät uponneet. Meillä peliautomaatteja on kauppojen nurkat täynnä, Black Jackia voi pelata vähänkin isommassa kauppakeskuksess ja pitkävetoa voi pelata kännykällä, toisin kuin Yhdysvalloissa. Ruotsin laivat ovat vähän vastaavanlaisia viihdekeitaita olleet kymmeniä vuosia. Toki kokoluokka Vegasissa on aivan järjetön, mikä on nähtävyys sinänsä. Ylivoimaisesti Vegasin parasta antia olikin luontonähtävyydet (Grand Canyon, Zion Park, Death Valley, Fire State Park).

Grand Canyon, AZ

Mennään nyt vähän Arizonankin puolelle, sillä Grand Canyon nousi Matkailevan maratoonarin ykköskohteiden joukkoon, vaikka en siellä juoksemaan päässytkään. Päivävierailulla käydessämme edellisenä päivänä oli ollut lumimyräkkä ja poluilla juokseminen oli pois laskuista. 

Grand Canyon oli aivan huikea paikka! Lenkkeilijälle esimerkiksi South Rimin Rim Trail tarjoaa aivan huikean 11 km suuntaansa olevan reitin (bussikuljetuksetkin toimii), joka pitkälti seuraa kanionin reunoja. Alas kanjoniin vievä Bright Angel Trail tarjoaa taas täysin erilaisen kokemuksen. Aamulenkki auringon noustessa Grand Canyonilla nousi kertalaakista once-in-a-lifetime-listan kärkipäähän!

Los Angeles, CA

Los Angeles lähiseutuineen ei kuulunut ensimmäisen vierailun jälkeen allekirjoittaneen suosikkikohteiseen eikä toinen vierailu kaupunkiin muuttanut asiaa yhtään. Ei vain sytytä, ei sitten millään. 

Ylivoimaisesti parasta Los Angelesissa oli aamulenkki Hollywood Hillseillä ja Mulholland Drivella (Santa Monica on myös kiva paikka). Vuoren rinnettä mutkittelevaa hiekkatietä ylös hillseille oli hienoa juosta koiranulkoiluttajien seurassa ja aamun maisemat yli kaupungin oli hieno näky. 

Big Sur / Monterey, CA

Lomamatkan yllätyskohde yllätti positiivisesti. Lumimyrsky esti menon Yosemiten kansallispuistoon ja pikaisesti tilalle valikoitui Montereyn ja Big Surin alue. 

Ja se olikin hienoa paikkaa se. Aamulenkki Montereyn kaupungissa oli hieno kokemus, rantaa pitkin pääsi juoksemaan hyvää tietä yllättävänkin pitkään. Montereyn kaupunki oli sympaattinen ja lenkkeilijälle hienon lenkin tarjoaa Montereyn niemen rantoja pitkin kulkeva 17-mile scenic drive, joka kulkee mm. legendaarisen Pebble Beachin golfkentän ohi.

Big Surin ja Highway 1:n varrella ei lenkkiä tehty, mutta Big Surin maraton huhtikuun lopussa nousi kertaheitolla maratonlistan kärkipäähän, kun tietä autolla ajeli. Maailman isoimmaksi ei-kaupunkimaratoniksi tituleerattu (ei kyllä mielestäni ole sitä 4.500 osallistujalla. Marathon Des Alpes-Maritimeksen laskisin samaan luokkaan ja siellä juoksijoita on yli 10.000) Big Sur maraton tarjoaa kyllä todella hulppeat puitteet juoksemiselle Tyynen valtameren rannalla. Tosin helpolla siellä ei pääse, sillä tuuli ja korkeuserot vaikeuttavat taivallusta. Paikat Big Surin maratonille näyttää menevän arvalla (arvonta jo edellisen vuoden kesäkuun lopussa), mutta ehkä jonain päivänä...