Matkailevan maratoonari teki nyt poikkeuksen juoksufilosofiaan, kun ensimmäistä kertaa sama maraton juostiin toistamiseen (edellinen kerta syksyllä 2011). Kokemus on kuitenkin osoittanut, että World Marathon Majoreiden kohdalla voisi tehdä poikkeuksen. Juoksun jälkeen tämä mielipide vain vahvistui.
11 vuotta sitten Berliiniin pääsi vielä mukaan ilmoittautumalla, mutta nykyään paikat menevät arvonnan kautta, vaikka juoksijoita on 45.000. Huomioitavaa on, että arvonnat suoritetaan lähes vuosi etukäteen marraskuussa. Jos mielii juosta syksyllä 2023 Berliinin maratonin, nyt on toimittava ja ilmoittauduttava arvontaan.
Edellisen World Marathon Majorin olin juossut syksyllä 2015 New Yorkissa ja jo Stadtmitten metroasemalla numeroa hakemaan lähtiessä mieleen palautui, kuinka näitä isoja maratoneja on kaivannut. Metro Tempelhofin lentokentälle oli aivan tupaten täynnä ja jonotuksia oli luvassa joka paikassa. Mutta kaikki on ehdottavasti vaivan arvoista. Expon paikkana vanha lentokenttä terminaaleineen on aivan huikea.
Ainoat järjestelyiden pyyhkeet voi antaa lähtöpaikalle saapumisesta. Sisäänpääsy lähtöalueelle oli huonosti opastettu ja järjestäjien ohjeetkin olivat hieman sekavia. Toki ihmisiä on mieletön määrä liikkeellä samaan aikaan. Lopulta kaikki meni hyvin, mutta aikaa kannattaa varata normaalia enemmän, sillä alue on iso ja käveltävää riittää. Lähdöt oli kolmessa eri aallossa 20 minuutin välein, mikä myös poikkesi edellisestä kerrasta.
Reittinä Berliini on aivan timanttinen. Se on tasainen ja nopea sekä maisemiltaan hieno. Berliinin kaupungille on annettava iso hatunnosto maratonin arvon ymmärtämisestä. Reitti kiertää koko kaupungin eikä kertaataan juosta samaa paikkaa uudestaan. Lisäksi reitti pyörii ydinkeskustassa ja se vaatii liikenteen järjestämiseltä paljon.
Lähtöruuhkia helpottaa paljon, kun pari ensimmäistä kilometriä juostaan Tiergartenissa leveää Bundesstrassea pitkin. Yllättävin huomio reitistä oli, että se on suurkaupungiksi todella vihreä ja vehreä. Pääteiden varsilla on paljon puita ja näkymä on jotenkin todella erikainen kuin vaikka Pariisissa.
Suosikkipaikkoja on vanhan Itä-Berliinin puolella Aleksanderplatzilta mahtipontiselle Karl-Marx-Alleelle kääntyminen ja siinä juokseminen, Länsi-Berliinin puolella Kurfurstendammia pitkin juokseminen sekä tietysti maaliin saapuminen Brandenburgin portin ali.
Ehdoton suosikkipaikka on silti Gendarmenmarktin aukiolle saapuminen noin 40 kilometrin kohdalla. Aukio kuuluu muutenkin allekirjoittaneen suosikkipaikkoihin missä vain. Joka kerta Berliinissä käydessä on käytävä aukion laidalla olevassa Rauschin suklaapuodin kahvilassa syömässä erinomaisia leivoksia upeilla maisemilla.
Erityisesti näissä isoissa maratoneissa lämmittää aina ihmisten kannustus reitin varrella. On uskomatonta, että etunimellä kaltaistani tavallista sunnuntaijuoksijaa kannustetaan kymmeniä kertoja juoksun aikana. Ne merkitsevät aina paljon ja jälkikäteen aina harmittaa, jos ei ehtinyt kannustuksesta ohi juostessa kiittämään.
Juoksun jälkeen vahva suositus lähtee Erdingerin terassille Gendarmarktin aukiolla, jossa voi nauttia virvoitusjuomia ja kannustaa muita juoksijoita. Ohi juostessa sitä ei voi olla huomaamatta :) Tälläkin kertaa sinne suunnattiin suoraan maalialueelta käymättä edes hotellin kautta. Siinä istuimme lopulta samassa pöydässä uusiseelantilaisen maratoonarin kanssa mitalit kaulassa palautusoluella keskustelemassa reitin vihreydestä, Eliud Kipchogen tekemästä uskomattomasta maailmanennätyksestä (2.01,09) ja politiikasta.
Aikaisemmat maratonit (linkit nimessä):